Pääministeripuolue kokoomuksen ministeriryhmä on aloittanut kesäkokouksensa Oulussa.
Kokouksen aluksi pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon (kok.) piti puheen, minkä jälkeen oli median kysymysten vuoro.
Pääministeri Petteri Orpo totesi puheensa aluksi, että tasavallan presidentti Alexander Stubb on tehnyt erinomaista työtä Ukrainan ja Euroopan puolesta.
Stubb osallistuu Washingtonissa tänään alkaviin neuvotteluihin muiden eurooppalaisten johtajien joukossa.
– Kävin presidentti Stubbin kanssa kymmenen minuuttia sitten keskustelun: edessä ovat kovat neuvottelut ja historialliset hetket, Orpo summaa.
Orpon mukaan edellytykset asioiden eteenpäin saamiseksi ovat olemassa.
Keskeistä rauhansuunnitelman etenemiseksi on tulitauon saaminen Ukarainaan sekä turvatakuut.
Pääministeri painottaa, että Suomi jatkaa Ukrainan tukemisessa tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
Orpo toistaa: Venäjä aloitti tämän sodan ja Venäjä jatkaa tappamista.
– EU:n on tarvittaessa asetettava uusia pakotteita Venäjälle rauhan saamiseksi.
Orpo turvatakuista: Nato-rajan turvaaminen ensisijaista
Pääministeriä tentattiin Ukrainan-tilanteesta myös kokouksen avanneen puheen jälkeisessä mediatilaisuudessa.
Pääministeriltä kysyttiin, osallistuuko Suomi turvatakuiden järjestämiseen Ukrainalle.
–Olemme aiemmin linjanneet, että koska olemme etulinjan maa, joukkojemme ensisijainen tehtävä on puolustaa Suomea.
–Koska olemme rajamaa, sotilaittemme lähettäminen tehtäviin, joissa konflikti on mahdollinen, on vaikea kysymys.
Orpon mukaan päätöksenteon aika on sitten, kun turvatakuiden järjestämisestä on selkeämpi esitys.
Hän kuitenkin toteaa, että 1 300 kilometrin Nato-rajan turvaaminen on suomalaisten sotilaiden ensisijainen tehtävä.
–Hallitus ei ole tästä muuta linjannut.
Suomen rooli voisi olla esimerkiksi huolto-, tuki- ja koulutustehtävissä.
Orpo kuitenkin painottaa, että mitään päätöstä Suomen mahdollisista osallistumisen tavoista ei ole tehty vaan sen aika myöhemmin.
Turvatakuissa on keskeistä se, että länsimaat osoittavat Ukrainalle niin vahvan sotilaallisen tuen, että se takaa rauhan.
– Yhdysvaltojen osallistuminen turvatakuiden antamiseen on keskeistä. Alaskan kokouksen jälkeen [Yhdysvaltain presidentti Donald] Trumpin viesti tähän oli onneksi selkeä ja positiivinen.
Orpon mukaan on selvää, että operaatiosta tulee massiivinen, pitkäkestoinen ja kallis.
Pääministeri korostaa Ukrainan omasta iskukyvystä huolehtimista ja tarvittaessa sen täydentämistä muiden maiden tuella.
Tuki voi olla muun muassa materiaali- ja tiedustelutukea, mutta sotilaitakin tarvitaan.
– Paljonko tähän tarvitaan länsimaisia joukkoja, se jää nähtäväksi.
Mitä sitten muihin rauhan ehtoihin tulee, Orpo painottaa esimerkiksi alueluovutusten olevan Ukrainan päätettävissä oleva asiaa.
Jos Venäjä palkitaan sodan aloittamisesta, se on myös Suomen kannalta erittäin huono asia.
– Jos joku väkivalloin, kansainvälisen oikeuden romukoppaan heittämällä valtaa alueita toiselta rajamaalta, ja kun olemme Venäjän toinen rajamaa, niin totta kai se on huolestuttavaa. Siksi me taistelemme Ukrainan oikeuksien puolesta, tuemme Ukrainaa kaikin tavoin ja olemme tässä niin aktiivisia, että Ukraina saa oikeudenmukaisen rauhan.
Orpo: Uusien säästöjen kokoluokka noin miljardi
Kotimaan politiikassa on edessä kiinnostava syksy.
Parhaillaan neuvotellaan ensi vuoden budjetista, minkä jälkeen hallitus kokoontuu budjettiriiheen syyskuun alussa.
Orpo vahvistaa, että syksyn riihessä haetaan noin miljardin euron lisäsäästöjä. Orpon hallitus on jo tähän mennessä päättänyt yhdeksän miljardin sopeutuksista. Osa näistä on toteutunut, osa ei.
Ongelma on sakkaava työllisyys. Hallitus on asettanut tavoitteekseen 100 000 lisätyöllistä hallituskauden loppuun mennessä. Kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen.
Orpon mukaan tilanteeseen puututaan uusin toimin.
–Työministeri [Matias] Marttinen tuo riiheen uusia konkreettisia toimia työllisyyden vauhdittamiseksi, Orpo lupaa.
Hallituksessa on ollut erimielisyyttä monista eri asioista: muun muassa ilmasto- ja energiakysymyksistä, työmarkkinamuutoksista ja Turun tunnin junasta.
Orpo toteaa olevan selvää, että esimerkiksi ilmasto- ja energialaissa on erilaisia painotuksia hallituspuolueiden kesken.
Myös valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) leikkauslista synnytti porua.
Purra esitti budjettiehdotuksessaan mittavia lisäleikkauksia muun muassa järjestöjen avustuksiin.
Orpo viittasi kokousväelle pitämässään puheessa siihen, miten tärkeää järjestöjen työ on suomalaiselle yhteiskunnalle ja kuinka hallituksen on taattava, että tämä työ jatkuu.
Purran mukaan sen sijaan sosiaaliturvasta ja terveyspalveluista ei enää ole varaa säästää.
Kun mediatilaisuudessa Orpolta kysytiin sosiaaliturvaleikkauksista, hän ei suoraan ottanut asiaan kantaa muttei sulkenut niiden mahdollisuutta poiskaan.
Orpon mukaan säästökohteiden etsimisessä kaikki kivet on käännettävä.
– Puolueilla on erilaisia näkökulmia, ja ne on nivottava yhteen.
Yle lähetti Orpon puheen ja sitä seuranneen tiedotustilaisuuden Oulusta suorana lähetyksenä. Koostimme tilaisuuden tärkeimmän annin tähän päivittyvään artikkeliin.
Kokoomuksen ministeriryhmän kaksipäiväisen kokouksen toisena päivänä kokousväki suuntaa Kajaaniin.
Paikan päällä kokousta seuraa Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.