Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin poukkoilevan talouspolitiikan tuontitulleineen piti antaa talousjäteille EU:lle ja Kiinalle mahdollisuus tiivistää yhteistyötään.
Toisin kävi.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston johtaja António Costa tapasivat tänään torstaina Pekingissä Kiinan presidentin Xi Jinpingin kenties ennätyksellisen jännitteisessä tilanteessa.
– Suhteiden todellinen tila nähdään tämän vierailun aikana, Tampereen yliopiston globaalihistorian apulaisprofessori Rinna Kullaa arvioi.
Vaikeista lähtökohdista huolimatta Kullaa on toiveikas tapaamisen suhteen. Kaikki vuorovaikutus on hänen mukaansa tärkeää nykyisessä maailmantilassa, vaikka Pekingin keskustelujen anti jäisikin laihaksi.
– Ainoastaan suljetuissa huoneissa kasvotusten käydyissä keskusteluissa [EU] pystyy määrittelemään Kiinan todellista agendaa.
Se, että EU:n johto pääsee samaan pöytään Kiinan ylimmän johdon kanssa osoittaa, että EU:n toimivallalle asetetaan Kiinassa arvoa.
– Kun Kiina tekee tärkeitä päätöksiä Venäjän tai muiden valtioiden kanssa, se tapahtuu aina tämänkaltaisissa kahdenkeskisissä tapaamisissa.
Kullaan mukaan sekä EU:lla että Kiinalla on tahtoa ratkaista erimielisyyksiä muun muassa Yhdysvaltain-kauppaan liittyvän epävarmuuden vuoksi.
Kiinan suhtautuminen Venäjään turhauttaa
EU-johtajien Kiinan-vierailun virallinen tarkoitus on juhlistaa osapuolten 50-vuotiaita kauppasuhteita.
Viime vuosina Kiinan ja Euroopan välejä ovat hiertäneet esimerkiksi huoli kiinalaisen teknologian tietoturvariskeistä, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja erilaiset kauppasuhteita heikentäneet taloustoimet.
Ukrainan osalta Kiina ja EU ovat viime aikoina asettuneet aiempaa voimakkaammin sodan vastakkaisten osapuolten tueksi.
EU on luvannut lisätä tukea Ukrainalle. Kiinan esittämä riippumattomuus taas haihtui ilmaan alkukuusta, kun Kiinan ulkoministeri Wang Yi paljasti EU:n ulkosuhteiden edustajalle Kaja Kallakselle, ettei Kiina aio hyväksyä hyökkääjävaltio Venäjän tappiota Ukrainassa.
Kiina on ollut sotateollisuuden tarvikkeita myymällä ja halpaa venäläistä energiaa ostamalla sodan suurin taloudellinen hyötyjä, mutta myös Venäjän sodankäynnin suurin mahdollistaja.
Kullaa sanoo, että asetelma on haastava.
– Tästä syystä keskustelut on hyvä aloittaa globaalista talouspolitiikasta. Kiinan kaltaiset suurvallat eivät ole valmiita uhraamaan omaa talouskasvuaan Venäjän vuoksi.
Kullaan mukaan Kiinalle voisi keskustelujen yhteydessä tehdä selväksi, miten Ukrainan romahtaminen ja sen käynnistämä kriisi Euroopassa johtaisivat talousyhteyksien romahtamiseen ja ajaisivat siten myös Kiinan vaikeuksiin.
Von der Leyenin sanoi Pekingissä torstaina, että Kiinan ja Venäjän välinen suhde on jatkossa ”ratkaiseva tekijä” EU:n ja Kiinan suhteissa.
Talouspolitiikka ja teknologiariskit kiistakapuloina
Venäjän hyökkäyssodan lisäksi EU:n ja Kiinan suhteita ovat rasittaneet myös talouspoliittiset kiistat.
EU on esimerkiksi asettanut tuntuvia tuontitulleja kiinalaisille sähköautoille.
Kiinalaiset autonvalmistajat ovat valtion tuella tuottaneet pitkään kotimaiseen kysyntään nähden valtavan määrän sähköautoja, joita on työnnetty Euroopan markkinoille tuntuvaan alihintaan.
EU:n mukaan Kiina pyrkii tietoisesti häiritsemään EU:n sisämarkkinoita ja vaikeuttamaan eurooppalaisten autonvalmistajien toimintaa.
Kullaan mukaan EU on toiminut asiassa oikein. Autoteollisuus on monissa Euroopan maissa merkittävä työllistäjä, joten tehtaiden selviäminen on maille tärkeää.
Kiina on ärähtänyt myös EU:n päätöksestä asettaa ylimääräisiä veroja kiinalaisille halpatavaroille, joiden loputon virta uhkaa EU:n omaa teollisuutta.
Von der Leyen painotti torstaina, että EU:n ja Kiinan välistä kauppasuhdetta pitää tasapainottaa, jotta se olisi molemmille hyödyllinen.
Viime vuonna EU:n ja Kiinan välinen kauppa oli EU:lle 305 miljardia euroa tappiollinen. Luku on kaksinkertaistunut edellisten yhdeksän vuoden aikana, Britannian yleisradioyhtiö BBC sanoo.
Vastauksena EU:n taloustoimille Kiina on asettanut tulleja esimerkiksi eurooppalaisille alkoholituotteille.
Kaikkein vaikein kysymys Kiinan ja EU:n keskusteluissa liittyy Kullaan mukaan kiinalaisiin teknologiatuotteisiin yhdistettyihin vakoilu- ja tietoturvariskeihin sekä eurooppalaisten yhtiöiden ja toimielinten tietojen varastamiseen.
Hampurilaisia kansalle
Rinna Kullaan mukaan se, miten EU:n tulisi jatkossa suhtautua Kiinaan kauppakumppanina, on monimutkainen kysymys.
Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton ajatteli 1990-luvulla, että Kiinassa ihmisoikeuksia loukataan riippumatta siitä, myykö Yhdysvallat maassa hampurilaisia vai ei.
Clinton päätti, että Kiinan kanssa voi käydä kauppaa ongelmista huolimatta.
– Nykyään monikaan ei hyväksy kyseistä ajattelutapaa, mutta pienikin vuorovaikutus Kiinan kanssa voi tuoda mukanaan positiivista kehitystä ja olla siten hyödyllistä, Kullaa sanoo.
Torstain kokouksessa EU ja Kiina muun muassa sopivat, että osapuolten on johdettava globaaleja toimenpiteitä päästövähennyksissä ja vahvistettava yhteistyötään ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näissä kysymyksissä EU:n ja Kiinan intressit kohtaavat.