Perussuomalaisten riveistä on syytetty hallituskumppani kokoomusta hallitusohjelman vastaisista linjauksista työlainsäädännön uudistamisessa. Puolue on myös sanoutunut irti Suomen sitoutumisesta EU:n uuteen ilmastotavoitteeseen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei hätkähdä perussuomalaisten ulostuloista. Hän kommentoi Ylelle ensi kertaa hallituksen sisäisiä linjaeroja.
– En ole näitä niin dramaattisina pitänyt. Tämä on vielä suhteellisen normaalia poliittista keskustelua, Orpo sanoo.
Orpon mukaan perussuomalaisten huolenaiheista on keskusteltu hallituskumppaneiden kesken.
– Olemme sitoutuneet hallitusyhteistyöhön ja hallitusohjelman eteenpäin viemiseen, Orpo sanoo.
Kiistassa perussuomalaisten kanssa onkin kyse siitä, miten hallitusohjelmaa tulkitaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra linjasi alkukesästä, että puolue ei hyväksy alisuoriutumisen kirjaamista lakiin irtisanomisperusteeksi.
Hallitusohjelmassa ei mainita irtisanomisperusteena alisuoriutumista, vaan ”asiallinen syy”.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) on perustellut, että kirjaus vain selkeyttää lakia, sillä alisuoriutuminen on jo nyt oikeuskäytännössä mahdollinen irtisanomisen syy. Hän sanoi Keskisuomalaisen haastattelussa, että esitys on hallitusohjelman mukainen ja että se on kiertänyt kaikkien hallituspuolueiden kautta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä puolestaan väitti alkukesästä, että kokoomus ajaa myös määräaikaisten työsuhteiden helpottamista ohi perussuomalaisten.
”Hallitus toimii normaalisti”
Ilmastojupakassa taas on kyse siitä, että liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan perussuomalaiset on sanoutunut irti Suomen sitoutumisesta EU:n uuteen ilmastotavoitteeseen. Komissio esitti, että päästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.
Puolue ei ole myöskään tyytyväinen hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan. Perussuomalaiset haluaisi Ranteen mukaan avata ilmastolain, johon on kirjattu Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.
Pääministeri sanoo, että hän ei ole ottanut suurta murhetta ”kesäkeskusteluista”.
– Ilmasto- ja energiastrategia saatiin lausunnolle heinäkuun alussa, ja neuvottelut jatkuvat syksyllä. Hallitus toimii normaalisti, Petteri Orpo sanoo.
Myös Purra on arvioinut, että perussuomalaisten vaatimukset ovat normaalia politiikkaa eikä hallituksen yhteistyössä ole ”suuria ongelmia”.
Uudet sopeutukset eivät ole selviö
Valtiovarainministeri Purra esitteli kesäkuussa ajatuksiaan siitä, millaisia lisäsäästöjä hallituksen pitäisi tehdä velkaantumisen hillitsemiseksi. Taustalla oli valtiovarainministeriön uusi talousennuste, joka ennakoi velkaantumisen syvenevän entisestään.
Purra kohdistaisi leikkaukset yritystukiin ja kehitysapuun. Ministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen on arvioinut, että sopeutustarve on noin miljardi euroa tällä vaalikaudella.
Orpon mukaan mahdollinen sopeuttamisen tarve riippuu siitä, millaiset talouden näkymät ovat kesän jälkeen, kun hallitus ryhtyy valmistelemaan ensi vuoden budjettia.
– Silloin meillä on pohjalla tuoreimmat tiedot. Ja ne hyvin pitkälle määrittelevät sen, millaiselta pohjalta ensi vuoden budjettia lähdetään rakentamaan. Täytyykö tehdä sopeutustoimia, ja jos täytyy, niin minkä kokoisia, Orpo sanoo.
Pääministerin mukaan on siis mahdollista, että uusia sopeutustoimia ei tule, vaikka hallituksen tavoitteena oleva velkaantumisen taittaminen näyttäisi lipuvan ulottumattomiin.
– Toivon, että talouden käänne, joka on näkyvissä, vahvistuisi ja että ensi vuoden budjettia pystyttäisiin tekemään jo positiivisemmissa merkeissä. Se on täysin mahdollista, Orpo sanoo.
Pääministerin toiveissa on Yhdysvaltain kanssa käytävän kauppasodan rauhoittuminen ja rauhan eväiden löytyminen Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan.
– Uskon, että se toisi vielä erittäin vahvan kasvun ajan Suomelle ja Euroopalle, Orpo sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi ajatuksiaan lisäsäästöistä ja niiden kohdentumisesta Ylen haastattelussa 16.6.: