Juttu tiivistettynä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ryhtyi poikkeukselliseen uhkapeliin viime viikonloppuna, kun Yhdysvallat iski lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kolmeen Iranin ydinlaitokseen raskailla bunkkerinmurtajapommeilla ja risteilyohjuksilla.
Vaarana oli Lähi-idän konfliktin kärjistyminen laajamittaiseksi ja arvaamattomaksi alueelliseksi sodaksi.
Iranin vastaisku osoittautui kuitenkin varovaiseksi. Ennaltailmoitettu ohjusisku Yhdysvaltain tukikohtaan Qatarissa maanantaina ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Iranin johto tuntui tarjoavan vastapuolelle ulospääsyä kierteestä.
Trump julisti, että Israel ja Iran ovat suostuneet tulitaukoon. Sen piti alkaa tiistaiaamuna paikallista aikaa. Aamuyön tunteina maat ehättivät vielä vaihtaa iskuja.
Hetken näytti, että Trump oli selvinnyt kuivin jaloin uhkapelistään. Kaikki osapuolet voisivat julistaa kansalaisilleen voittaneensa kamppailun, kukaan ei olisi ainakaan täysin menettänyt kasvojaan. Edessä olisi todennäköisesti paluu neuvottelupöytään.
Katso grafiikasta Iraniin tehdyt iskut:
Helpotus oli lyhytaikainen. Aamupäivällä Israel ilmoitti Iranin laukaisseen ohjuksia Israeliin tulitauon alkamisen jälkeen. Iran kiisti laukaisseensa ohjuksia, mutta Israelin puolustusministeri antoi määräyksen iskuista Iranin pääkaupunkiin Teheranin ytimeen.
Iskujen ja vastaiskujen kierre näytti jatkuvan.
Haagin Nato-kokoukseen lähdössä ollut Trump ilmoitti olevansa tyytymätön niin Iraniin kuin Israeliinkin, mutta jopa enemmän Israeliin.
– Minun pitää saada Israel rauhoittumaan, Trump sanoi Valkoisesta talosta lähtiessään. Puheiden sekaan lipsahti jo voimasana.
– Meillä on tässä kaksi maata, jotka ovat taistelleet niin kauan ja kovasti, että ne eivät enää tiedä, mitä v-ua ovat tekemässä, Trump valitti helikopterin luona.
Trump saa nyt kokea, että Israelin pääministeri saattaa joskus olla kovakorvainen liittolainen.
Truth Social -tilillään Trump vaati Israelia kutsumaan pommikoneensa takaisin. Trumpin myös soitti Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle.
Lopulta Trump iloitsi Israelin koneiden kääntyneen takaisin. Samaan aikaan Iran kertoi Israelin ilmaiskuista. Netanjahun toimisto ilmoitti Israelin pienentäneen iskuja suunnitellusta.
Trumpin ilmoittama tulitauko oli alun alkaenkin epämääräinen. Julkisuudessa ei ole tietoa siitä, mitä Trump lupasi Israelille ja välittäjänä toiminut Qatar Iranille.
Vaikka tulitauko alkaisi vielä pitää, sotatoimet eivät ole suinkaan ratkaisseet peruskysymystä Iranin ydinohjelmasta.
Presidentti Trump on kehunut, että Iranin ydinasekyky on lopullisesti mennyttä ja että Iran ei koskaan enää kykene palauttamaan ydinaseohjelmaansa raiteilleen.
Trumpin puheet kuulostavat ylioptimisilta. Israelin ja Yhdysvaltain iskut ovat varmasti tehneet pahan lommon ohjelmaan, mutta todennäköisesti Iranin kyky jatkaa ohjelmaa on tallella.
Iranin epäillään siirtäneen rikastettua uraania kuorma-autoilla pois Fordon ydinlaitoksesta ennen Yhdysvaltain iskuja.
Jos Lähi-idässä kehkeytyneen sotilaallisen kriisin ratkominen tuntuu vaikealta, Trump saa paljolti syyttää itseään.
Hän itse veti Yhdysvallat pois Iranin kanssa tehdystä ydinsopimuksesta vuonna 2018 ja palautti talouspakotteet Irania vastaan, vaikka Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA tuolloin sanoi Iranin noudattaneen sopimusta.
Barack Obaman presidenttikaudella neuvoteltu sopimus ei koskaan tyydyttänyt Israelin johtoa.
Poliitikonurallaan Benjamin Netanjahu on tunnetusti varoittanut jo yli kolmen vuosikymmenen ajan, että Iran on lähellä ydinaseen kehittämistä.
Trumpille mikä tahansa edeltäjänsä sopimus taas oli hirvitys. Hän on ylipäätään ollut jopa demokraattipresidenttejä innokkaampi kuulemaan Netanjahun toiveita.
Paljon haluttomampi Trump on ollut kuuntelemaan Yhdysvaltain omaa tiedusteluyhteisöä.
Vielä tämän vuoden maaliskuussa tiedustelupalvelujen julkinen arvio oli, että Iran ei ole rakentamassa ydinasetta eikä Iranin ylin johtaja Ali Khamenei ole antanut määräystä vuonna 2003 jäädyttämänsä ydinaseohjelman käynnistämisestä uudelleen.
Iranin johto on taas koko ajan sanonut, että maan ydinohjelma on rauhanomainen.
Ydinohjelmasta on tullut Iranin johdolle kansallisen ylpeyden kysymys.
Olipa hanke pohjimmiltaan rauhanomainen tai ei, Iranin kansa on joka tapauksessa saanut sen eteen kestää pakotteiden aiheuttamia talousvaikeuksia. Täydellinen vetäytyminen ohjelmasta tekisi näistä kärsimyksistä jälkikäteisesti turhia.
Kotimaisen arvovaltatappion lisäksi Iranin johto ei halua näyttää hampaattomalta ulkomaailmalle.
Iranin johto kiistää olevansa kehittelemässä ydinasetta, mutta ydinaseen mahdollisuus toimii silti jonkinlaisena pelotteena ja pelinappulana.
Israelin ja Yhdysvaltain ilmaiskut ovat paljastaneet, miten haavoittuvainen Iran on niiden ylivoimaisen ilma-aseen edessä. Sotatoimet saattavat jopa kannustaa Iranin johtoa ydinaseen rakentamiseen.
Jos Trumpin julistama tulitauko pitää edes aselevoksi asti, edessä ovat joka tapauksessa vaikeat neuvottelut.
Iranin johdon näkökulmasta Yhdysvallat on, jos mahdollista, entistäkin epäluotettavampi neuvottelukumppani.
Ja juuri nyt näyttää pahasti, että tulitauko on erittäin hauras.