Minnesotan yliopiston luonnonvarojen tutkimuslaitoksen johtaja Rolf Weberg ja laitoksen tutkimusjohtaja Joyashish Thakurta ovat hyvin huolestuneita.
Ylen haastattelemat luonnonvaratutkijat pitävät USA:n raaka-aineongelmia erittäin vakavina. Maalla on kriittisiä mineraaleja, mutta ei kykyä tai aikaa enää kaivaa niitä omasta kallioperästä.
– Tietysti se on meille ongelma. Se on merkittävä haaste USA:lle ja jokaiselle sen osavaltiolle, Rolf Weberg toteaa Ylelle.
Haastattelussa rajataan ennakkoon politiikka pois.
Tutkijat eivät halua ottaa kantaa presidentti Donald Trumpin vaatimuksiin liittää Grönlanti ja Kanada Yhdysvaltoihin, kuten eivät myöskään Ukrainan kanssa tehtyyn mineraalisopimukseen.
Aihetta kuitenkin sivutaan haastattelussa.
Kriittisten mineraalien kysyntä ei ole vähenemässä, päinvastoin, mutta niiden tarjonta on erittäin rajallinen.
– Erityisesti viimeaikaiset kauppasodat ja tullitariffit eivät tee asioista yksinkertaisempia kenellekään, Weberg muotoilee.
Yhdysvallat on pahasti riippuvainen tuonnista
Tutkijoiden huolella on syynsä.
Yhdysvaltain sisäministeriön alainen geologian tutkimuskeskus (USGS) on tunnistanut 50 kriittistä mineraalia, jotka ovat Yhdysvalloille elintärkeitä.
Näistä tuodaan yli 80 prosenttia muualta Yhdysvaltoihin. Vielä suurempaa riippuvuus on harvinaisissa maametalleissa, jopa 95 prosenttia.
Yhdysvalloilla on useita kaipaamiaan mineraaleja kallioperässään. Toimet ja taito niiden hyödyntämiseen ovat jääneet kuitenkin pahasti jälkeen.
Tärkeä syy on ollut öljy, jonka avulla maa on rikastunut.
– Yhdysvalloille on ollut helpompaa ja halvempaa ostaa nämä mineraalit muualta kuin kaivaa omasta maasta, Weberg kuvaa.
Tutkimusjohtaja Joyashish Thakurtan mukaan tästä syystä kaivosala ja projektit eivät ole kehittyneet Yhdysvalloissa viimeisten 20–30 vuoden aikana.
Maassa ei ole myöskään laajaa alan tutkimusta.
Lisäksi maasta puuttuu asioita hoitava valtion kaivosvirasto, joka lakkautettiin jo 1996.
– Meillä ei ole edes työvoimaa, ei insinöörejä, geologeja eikä talousosaajia, jotka työskentelisivät uusien kaivosresurssien kehittämisessä, Thakurta toteaa Ylelle.
Thakurtan mukaan Yhdysvalloissa ei ole myöskään teollista infrastruktuuria, eli käsittelylaitoksia maan omille mineraaleille.
– Toisin kuin monissa muissa maissa, joilla on jo infrastruktuuri, ne voivat tehdä mineraalien jalostamisen suhteellisen helposti ja edullisesti. Täällä meidän on luotava kaikki alusta alkaen.
– Se tekee mineraalien hyödyntämisestä erittäin kallista, Thakurta sanoo.
Yhdysvaltoja uhkaa jumbosija
Thakurta nostaa esiin kännykät ahdingon paljastajiksi.
– Viimeisten 5–10 vuoden aikana teknologian, elektroniikan maailman, uusien Iphonejen ja muiden elektronisten laitteiden tuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti.
Thakurtan mukaan raaka-aineiden tarpeen nopea kasvu on yllättänyt Yhdysvallat.
– Tarvitsemme monia näistä alkuaineista, kuten harvinaisia maametalleja, paljon suurempina määrinä kuin mitä kuvittelimme vielä 10 tai jopa 5 vuotta sitten.
Yhdysvaltoja uhkaa jumbosija globaalissa nopeassa kilpailussa kriittisistä mineraaleista
– Yhdysvallat on iso maa ja sillä on kriittisiä mineraaleja, mutta vie aikaa kehittää ja rakentaa omaa kaivostuotantoa.
– Tämä on iso ongelma, koska meillä ei ole aikaa tällaiseen, Thakurta myöntää.
Yhdysvallat kopioi Kiinan mallia
Yhdysvalloissa oli viimeisimmän tiedon mukaan vuonna 2022 yhteensä 12 563 aktiivista kaivosta eri puolilla maata. Suurin osa näistä on kivi-, tai hiekka- ja sorakaivoksia.
Nämä eivät juurikaan auta Yhdysvaltojen massiivista aseteollisuutta.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) erikoistutkija Patrick Friedrichs tuntee Yhdysvaltojen hankaluudet.
Tilanne on haastava Yhdysvaltojen puolustusteollisuudelle ja vihreälle siirtymälle.
– He tarvitsevat enemmän tai vähemmän kaikkia kriittisiä raaka-aineita paitsi berylliumia, jota he tuottavat. Heillä on vaikeuksia myös koboltin ja nikkelin osalta, Friedrichs sanoo Ylelle.
– Heillä on myös puutetta litiumista, vaikka heillä on todella hyvä ja suuri esiintymä. Heidän mukaansa Yhdysvallat voisi helposti tuottaa 25 prosenttia litiumin markkinaosuudesta, Friedrichs kertoo.
Päästäkseen alkuun litiumin hyödyntämisessä maa tarvitsisi kuitenkin aikaa 7–10 vuotta.
– Heillä ei ole edes jalostuslaitoksia kilpaillakseen Kiinan kanssa. Se mitä he kaivavat, menee enimmäkseen Kiinaan jalostettavaksi, Friedrich toteaa.
Miten maailman johtava asemahti ja yksi rikkaimmista maista on näin huonossa tilanteessa?
– Se on erittäin, erittäin monimutkaista, Friedrich myöntää.
Tilanne ei ole myöskään helpottumassa.
Yhdysvallat kilpailee samoista raaka-aineista Kiinan, Intian, Etelä-Korean, Japanin, Australian ja Kanadan kanssa.
– Yhdysvaltojen lisäksi monet maat haluavat palan tästä kakusta, kuten myös puolustusliitto Nato.
Friedrichsin mukaan Yhdysvaltojen mineraalisopimus Ukrainan kanssa varmistaa litiumin ja koboltin nopean saamisen.
– Se on Yhdysvalloille pääasia Ukrainassa. Samalla he kopioivat Kiinan strategiaa Afrikassa, joka on investoinut miljardeja viimeisten 15–20 vuoden aikana Afrikkaan.
– Yhdysvalloille on nyt elintärkeää saada sopimuksia maiden kanssa, joissa tuotetaan raaka-aineita, Friedrichs toteaa.
Korjattu 12.5.2025 klo 11.27 viimeisen kuvan kuvatekstistä Geologian tutkimuskeskuksen nimi, joka oli ensin virheellisessä muodossa ”Geologisen tutkimuskeskuksen”. Samalla korjattu myös USGS:n nimen suomennokseen ”geologian” ”geologisen” sijaan.
Korjattu 12.5.2025 klo 12:08 jutun tekstissä viitattiin virheellisesti maaperään. Oikea termi on kallioperä.