Juttu tiivistettynä
Ylen laaja selvitys paljastaa, minkä suuruisilla rahapoteilla kevään alue- ja kuntavaaliehdokkaat kampanjoivat ja keiden rahoista potit koostuivat.
Eniten rahaa, yli 111 000 euroa, kampanjaan käytti Helsingin pormestariksi valittu kokoomuksen Daniel Sazonov. Hän sai runsaasti vaalirahaa talouselämän vaikuttajilta ja yrityksiltä, muun muassa Björn Wahlroosilta.
Sazonovin vaalibudjetti olikin ylivoimaisesti maan suurin.
Suurimman yksittäisen yrityslahjoituksen, 7 000 euroa, sai vihreiden kunta- ja aluevaalien ehdokkaana ollut tamperelainen Julia Sangervo.
Eniten ehdokkaita rahoittivat Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ja suurelle yleisölle tuntematon suomenruotsalainen säätiö Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland.
Ylen tutkiva toimitus kävi läpi kaikki alue- ja kuntavaalien vaalirahailmoitukset, jotka tuli jättää viimeistään maanantaina 16. kesäkuuta.
Loimme ilmoituksista koneen, josta voit katsoa, millainen budjetti kelläkin valitulla tai varasijalle yltäneellä ehdokkaalla oli.
Jotkut eivät välttämättä ole jättäneet ilmoitustaan, jolloin heidän tietojaan ei löydy. Vaalirahailmoituksen ovat velvollisia tekemään kaikki vaaleissa valitut ja varasijalle tulleet.
Sazonovin äänet tulivat kalliiksi
Sekä Helsingissä että Tampereella käytiin kisa pormestarin tuolista kokoomuksen ja SDP:n kesken.
Kokoomuksen niukka kuntavaalivoitto SDP:stä Helsingissä takasi pääkaupungin pormestariuden kokoomuksen Sazonoville.
Hänen kampanjansa maksoi yli 111 000 euroa, kun taas SDP:n Eveliina Heinäluoma kilpaili selvästi vähemmillä rahoilla, reilulla 63 000 eurolla.
Näin Daniel Sazonov sanoo videolla suuresta vaalibudjetistaan:
Heinäluoma sai paljon enemmän ääniä, yhteensä 19 157, kuin Sazonov, joka keräsi 11 801 ääntä. Pormestarikisan voittaja siis maksoi yhdestä äänestä yli yhdeksän euroa, lähes kolme kertaa enemmän kuin Heinäluoma.
Myös Sazonovin ja Heinäluoman vihreällä haastajalla Atte Harjanteella oli tyyris kampanja, reilut 40 000 euroa.
Tampereella pormestarikisa käytiin kokoomuksen Kalervo Kummolan ja SDP:n Ilmari Nurmisen välillä.
Kummolan 47 000 euron budjetti oli yli kaksi kertaa suurempi kuin Nurmisen vaalikassa, mutta Nurminen ja SDP vetivät pitemmän korren pormestarikisassa.
Kokoomuksen ehdokkaille yritysrahaa, SDP:n ehdokkaille ay-rahaa
Kuten yleensäkin, kokoomuksen ehdokkaat saivat runsaasti vaalirahaa yrityksiltä ja talousvaikuttajilta ja SDP:n ehdokkaat taas ammattiyhdistysliikkeestä.
Kokoomuksen Sazonovin budjetti koostui pääosin yritysten ja yksityishenkilöiden, kuten talousvaikuttajien, lahjoituksista. Yksityiset lahjoittivat 59 000 ja yritykset 43 000 euroa.
Kummolan vaalirahoituksesta Tampereella kaksi kolmaosaa kertyi yrityslahjoituksista.
SDP:n Heinäluoman kampanjasta Helsingissä yritykset maksoivat vain vajaat 3 000 euroa. Tampereella Ilmari Nurmisen kampanjaa yritykset eivät rahoittaneet lainkaan.
Sazonovia tuki muun muassa hammashoidon teknologiayritys Planmeca 3 000 eurolla.
Kummola taas sai Tamhockeylta eli jääkiekkoseura Tapparalta 1 500 euroa.
Heinäluoma sai eniten vaalirahaa, yli 25 000 euroa, suurimmaksi osaksi pimentoon jääviltä ”muilta tahoilta” . Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi ay-taustaiset lahjoittajat ja yhdistykset, joilla ei ole suoraa kytkyä puolueeseen.
Heinäluoman nimettyjä ay-taustaisia tai muita lahjoittajia ovat esimerkiksi Palkansaajien opintoyhdistys, 2 000 euroa sekä Hyvä Suomi ry, 3 000 euroa.
Myös Ilmari Nurminen sai suurimman osan budjetistaan nimeämättömiltä muilta tahoilta.
Nimettyjä tukijoita olivat muun muassa Palkansaajien opintoyhdistys, 2 000 euroa, ja Osuuskunta Tradeka, 1 250 euroa.
SDP:n Eveliina Heinäluoma sanoo videolla mielipiteensä kalliista kuntavaalikampanjoista:
Elinkeinoelämän järjestöt jakoivat tukea niukasti
Eniten vaalirahaa jakoi ammattiliitto JHL. Se kertoo Ylelle antaneensa tukea noin 700 000 euroa. Summassa ei ole mukana JHL:n paikallisyhdistysten lahjoitukset.
Tästä rahasta vain osa näkyy vaalirahailmoituksissa. Se johtuu siitä, että suuri osa lahjoituksista jää ilmoitusrajan eli 800 euron alle.
JHL tuki ehdokkaina olleita noin tuhatta jäsentään 500 eurolla sekä kunta- että aluevaaleissa. Helsingissä kuntavaalien ehdokkaat saivat 750 euroa.
JHL:n mukaan tuensaajien listalta löytyy kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaita.
Useat ammattiliitot ovat jakaneet myös pieniä, muutaman sadan euron vaalitukia.
Näin JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström perustelee vaalitukea videolla:
Suuri osa ehdokkaiden rahoituslähteistä jää pimentoon, koska 800 euron ilmoitusraja ei ylity.
Sikäli on mahdollista, että vaaleissa olisi ollut JHL:aa suurempiakin rahoittajia, jos ne olisivat antaneet suuren määrän alle ilmoitusrajan jääneitä lahjoituksia.
Ay-liikkeen rahoilla kampanjoinut Riku Aalto: Tuki ei velvoita minua
SAK:n suurimman ammattiliiton, Teollisuusliiton puheenjohtaja, SDP:n Riku Aalto valittiin Vantaan kaupunginvaltuustoon. Aallon 8 400 euron kampanjan rahoitus tuli kokonaan ammattiyhdistysliikkeeltä.
Aalto sai muun muassa Teollisuusdemarien opintoyhdistykseltä 2 000, SAK:lta 1 500 ja Paperiliitolta 1 000 euroa.
Aallon johtama Teollisuusliitto tuki kunta- ja aluevaaleissa ehdolla olleita jäseniään 200 eurolla.
Teollisuusliitossa tai sen luottamustehtävissä työskentelevät, kuten Aalto itse, saivat tukea enemmän, 600 euroa.
Ay-liikkeen tuki ei Aallon mukaan mitenkään velvoita häntä kuntapäättäjänä.
– Jos joku antaa 300, 500 tai 1 000 euroa, niin ei sillä ole sellaista vaikutusta, että tehdään sellaista politiikkaa, mitä yksittäinen ammattiliitto haluaa tai vaatii.
Elinkeinoelämän järjestöt kertoivat Ylelle, että ne ovat antaneet tukea näissä vaaleissa vähän tai eivät lainkaan.
Perussuomalaiset eivät saa tukea vaalien suurrahoittajalta
Monien ehdokkaiden ilmoituksissa vilahtelee suurelle yleisölle tuntematon suomenruotsalainen säätiö.
Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiö teki tähän mennessä suurimman vaalipanostuksensa, säätiön asiamies Ted Urho kertoo Ylelle. Säätiö jakoi vaalirahaa yhteensä noin puoli miljoonaa euroa.
Se jakaa tukea ehdokkaille, jotka lupaavat edistää Suomen kaksikielisyyttä. Tukea jaetaan sitä hakeneille.
Sen lisäksi säätiö haluaa tukea liberaaleja arvoja, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota puolustavia ehdokkaita.
– Haluamme muistuttaa ihmisiä, että nämä periaatteet eivät ole enää itsestäänselvyyksiä, Urho sanoo.
Säätiö tuki nyt muiden eduskuntapuolueiden ehdokkaita paitsi perussuomalaisia ja Liike Nytin ehdokkaita. Suurin osa säätiörahasta, noin neljä viidesosaa, meni kuitenkin RKP:n ehdokkaille.
Ted Urho kertoo videolla, miksi säätiö ei tule perussuomalaisia:
Säätiö jakoi kunta- ja aluevaaleissa ehdokkaille tukea muutamasta satasesta 9 000 euroon. Aluevaaleissa yksi lahjoittaja voi antaa tukea enintään 6 000 ja kuntavaaleissa enintään 3 000 euroa.
Maksimituen säätiöltä saivat muun muassa RKP:n ministerit, Anders Adlercreutz Kirkkonummelta ja Sandra Bergqvist Paraisilta sekä kansanedustajat Otto Andersson Loviisasta ja Henrik Wickström Inkoosta.
Adlercreutz sai myös näiden vaalien suurimman tuen omalta puolueeltaan. RKP tuki puoluejohtajaansa yli 40 000 eurolla.
Suomenruotsalainen säätiö selittää omien tukisummiensa eroja sillä, että kampanjointi vaikka Helsingissä on kallista.
– Esimerkiksi Närpiössä ehkä riittää, että käy paikallisen kaupan ulkopuolella sanomassa, että nyt olisi olisi kuntavaalit tulossa, Ted Urho sanoo.
Porvoon kaupunginvaltuustoon ja Itä-Uudenmaan aluevaltuustoon valittu RKP:n Elin Blomqvist-Valtonen sai säätiöltä 7 500 euroa, kun hänen koko budjettinsa oli reilut 11 000 euroa.
– Sehän on yli puolet vaalibudjetistani. Ilman sitä tukea en olisi voinut näkyä läheskään niin paljon kuin nyt.
Blomqvist-Valtosen äänimäärä kaksinkertaistui kuntavaalessa ja kolminkertaistui aluevaaleissa.
Blomqvist-Valtonen kertoo videolla, miten hän suhtautuu vaalirahalahjoituksiin:
Suurin yrityslahjoitus vihreiden ehdokkaalle
Suuri osa ehdokkaita tukevista yrityksistä jää pimentoon, sillä lahjoitukset ovat yleensä 800 euron ilmoitusrajaa pienempiä.
Suurimman yrityslahjoituksen, 7 000 euroa, sai vihreiden Julia Sangervo tamperelaiselta Intensify-yhtiöltä. Sama yritys tuki häntä jo viime kesän eurovaaleissa.
Sangervo oli ehdolla Tampereen kaupunginvaltuustoon ja Pirkanmaan aluevaltuustoon. Hän sai toiseksi eniten ääniä aluevaaleissa ja oli kärkipäässä myös Tampereen kuntavaaleissa. Hänet valittiin Tampereen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajaksi.
Sangervo kertoo Ylelle, että yrityksen lahjoituksen merkitys oli hänelle suuri. Se kattoi puolet noin 14 000 euron vaalibudjetista. Toinen puoli tuli yksityishenkilöiltä.
Kokoomuksen ehdokkaan rahat lähes kokonaan yrityksiltä
Helsinkiläisen Juha Hakolan (kok.) vaalikampanjan rahoittivat lähes kokonaan yritykset. Vaalibudjetti oli reilut 22 000 euroa, josta yritysten lahjoituksia oli yli 19 000 euroa.
Lähes kaikki lahjoitukset olivat alle 800 euron ilmoitusrajan. Hakola kertoo, että yritysten lahjoitukset olivat hänen tukiyhdistyksensä järjestämien seminaarien lippuja. Ne maksoivat 400–500 euroa.
– Ne ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, hyvin pitkälti ystävieni omistamia yrityksiä. Aika monella kipuraja on 500 eurossa, Hakola kertoo.
Sangervolle lahjoituksen tehneen Intensify-yrityksen taustalla on Granite Devices oy, joka valmistaa autosimulaattoreita.
Molempien pääomistaja on Tero Kontkanen.
Tamperelaisyrittäjä kertoo tukeneensa Sangervoa erityisesti siksi, että piti tärkeänä hänen tavoitteitaan edistää henkistä hyvinvointia.
Kontkanen kysyi itse Sangervolta, paljonko tämä tarvitsisi vaalitukea.
Kontkanen ei identifioi itseään vihreäksi. Hän voisi tukea yhtä lailla muidenkin puolueiden ehdokkaita.
– Olen aika vaatimattomasti elävä ihminen. Jos saan enemmän rahaa kuin tarvitsen, en osta isompaa taloa, luksusvenettä ja kalliimpaa autoa.
Juttua muokattu 17.6.2025 klo 16.02: Lisätty Ted Urhon videokommentin kuvatekstiin hänen jutun julkaisemisen jälkeen esittämänsä täsmennys perussuomalaisten kielipoliittisesta ohjelmasta.