Juttu tiivistettynä
Suomessa asuvien Donald Trumpin kannattajien tavoittaminen ei ole ihan helppo tehtävä.
Parin päivän puhelin- ja sähköpostirumban lopputulos on neljä Suomessa asuvaa amerikkalaista, jotka ovat äänestäneet Trumpia. Kolme heistä kieltäytyy haastattelusta, mutta viimein Raymond Bush antaa ymmärtää suostuvansa.
Tavatessamme edellisen kerran reilut neljä vuotta sitten Bush oli vankkumaton Trumpin kannattaja, joka viihtyi Suomessa erinomaisesti. Nyt hän kertoo sähköpostivastauksessaan muuttaneensa pois Suomesta.
Kiinnostaisi kuulla lisää. Lähetän Bushille nipun kysymyksiä. Vastauksessaan hän haukkuu Suomen viranomaiset ja kertoo asuvansa nykyisin Thaimaassa. Kaikki Trumpia koskevat kysymykset hän kuitenkin sivuuttaa.
Tämä on valitettavaa. Juuri nämä ajatukset kiinnostaisivat nyt, sillä Trump on toisen kautensa alussa onnistunut suututtamaan myös vannoutuneimpia kannattajiaan.
Vappuaatonaattona tuli täyteen Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäiset sata päivää. Perinteisesti ne ovat olleet presidentin parasta ja suosiollisinta aikaa. Tällä kertaa Trumpin kannatus on vajonnut ennätyksellisen alas jo ennen sadan päivän täyttymistä.
Ovatko kauppasota, Venäjän myötäily ja puheet Panaman kanavan, Grönlannin sekä Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin olleet liikaa jopa vannoutuneimmille trumpisteille?
Käännyn lopulta myös Suomen äänekkäimpiin Trump-faneihin kuuluvan Tommi Finnilän puoleen. Hänkin kieltäytyy haastattelusta isyysvapaaseensa vedoten.
Vaihdetaan siis suuntaa ja lähdetään tapaamaan Suomessa asuvaa Yhdysvaltain demokraattisen puolueen aktiivia.
Miljoonien äänioikeus vaarassa
Kun espoolainen Dana Freling saa teekupin eteensä, alkaa pitkä palopuhe.
Sen punaisena lankana kulkee lista asioita, joiden puolesta hän kantaa huolta: järjestötukien, yliopistojen ja tutkimusrahoitusten leikkaukset, kansainvälisen kehitysavun murentaminen, tuomioistuinten politisoituminen, elinkustannusten nousu, julkisen terveydenhuollon tila ja niin edelleen.
Freling seuraa yhä tarkasti entisen kotimaansa politiikkaa. Hän perusti vuonna 2019 Democrats Abroad -järjestölle Suomen alaosaston, jonka varapuheenjohtajana hän edelleen toimii.
Järjestö on osa Yhdysvaltain demokraattista puoluetta, sen ydintarkoitus on aktivoida ulkomailla asuvia yhdysvaltalaisia käyttämään äänioikeuttaan.
Juuri tähän liittyy Frelingin tämän hetken keskeinen huolenaihe. Hänen mukaansa kongressin alahuoneessa jo hyväksytty asetus nimeltä Save Act uhkaa käytännössä viedä äänioikeuden miljoonilta ulkomailla asuvilta amerikkalaisilta sekä maassa edelleen asuvilta naisilta.
Lakiesityksellä pyritään uudistamaan äänestäjien rekisteröintiä. Merkittävimpiin muutoksiin kuuluu vaatimus Yhdysvaltain kansalaisuuden todistamisesta ennen äänestäjäksi rekisteröitymistä.
Hyväksyttäviä asiakirjoja ovat esimerkiksi syntymätodistus, Yhdysvaltain passi ja tietyt kansalaisuuden osoittavat henkilötodistukset.
Edistyksellisen Center for American Progress -ajatushautomon analyysin mukaan jopa 69 miljoonalla amerikkalaisella naisella, jotka ovat ottaneet puolisonsa sukunimen, syntymätodistus ei enää vastaa heidän nykyisin käyttämäänsä nimeä.
Kymmenillä miljoonilla amerikkalaisilla ei ole passia eikä pääsyä syntymätodistustensa paperikopioihin.
– Tulevina kuukausina työskentelemme hartiavoimin estääksemme tämän asetuksen voimaantulon. Näin pyrimme turvaamaan äänioikeutemme ja vapaat ja reilut vaalit, jotka ovat demokratian perusta, Freling sanoo.
Amerikka ensin vai Trump ensin?
Freling puhuu pitkään myös presidentin asetuksista. Niitä Trump tehtaili kautensa alussa yli 140, enemmän kuin kukaan toinen presidentti aiemmin.
Asetukset koskivat muun muassa Yhdysvaltojen irtautumista maailman terveysjärjestö WHO:sta ja Pariisin ilmastosopimuksesta, liittovaltion tason kuolemantuomioiden palauttamista sekä kongressitalon valtausyrityksen yhteydessä vangittujen ihmisten vapauttamista.
Erityiseksi huolenaiheeksi Freling nostaa vielä Trumpin huhtikuun alussa asettamat mittavat tullimaksut Yhdysvaltain kauppakumppanimaille ympäri maailmaa.
– Kaikki ne keskiluokkaiset ja pienituloiset amerikkalaiset, jotka kärsivät jo valmiiksi korkeasta inflaatiosta, joutuvat nyt maksamaan lisää tullimaksujen myötä, hän puuskahtaa.
Freling arvioi, että Trumpin nopeiden ja vaikeasti ennakoitavien liikkeiden takaa voi erottaa tietynlaisen johdonmukaisen linjan. Amerikka ensin -politiikka näyttäytyy Frelingin mukaan nyt entistä enemmän Trump ensin -politiikkana.
– Mielestäni kaiken punaisena lankana on hänen omien etujensa ja hänen vaikutuspiiriinsä kuuluvien miljardöörien etujen edistäminen.
Reilut 30 vuotta Suomessa asunut texasilainen sanoo, että hänen entinen kotimaansa on tänä päivänä vain varjo siitä maasta, jossa hän kasvoi.
Mutta eletäänkö nyt jonkinlaisessa käännekohdassa? Onko Trumpin suosion lasku merkki siitä, että amerikkalaiset ovat saaneet tarpeekseen?
Freling vastaa puolueelleen uskollisesti: tietenkin näin on, ja tästä alkaa demokraattisen puolueen uusi nousu.
Saman lauseen hän tosin esitti jo marraskuussa 2020, kun Trump hävisi vaalit Joe Bidenille.