Juttu tiivistettynä

Tamperelainen Julia Sangervo oli aikanaan koulukiusattu ja huonosti voiva nuori, joka ajautui käyttämään huumeita vaikeassa elämäntilanteessa.

Nyt hän on kuntavaalien äänikuningar ja nousee kaupunginvaltuustoon yhdessä 27 muun ensikertalaisen kanssa.

Valtuutettuna Sangervo (vihr.) haluaa puhua erityisesti mielenterveyden puolesta. Hänellä on ammatillisen osaamisen lisäksi omakohtaista kokemusta siitä, miten vaikeaa avun saaminen mielenterveysongelmiin voi olla, ja mitä siitä saattaa seurata.

Teini-iässä Sangervo koki kiusaamista ja ulkopuolisuutta

– Tuntui, ettei tulevaisuudessa ole toivoa eikä minusta tule koskaan mitään.

Sangervo yritti hakea tilanteeseen apua, mutta joutui toistuvasti pettymään. Omien sanojensa mukaan hän menetti toivonsa ja ajautui käyttämään huumeita.

– Olin pahassa syrjäytymisen kierteessä ja lukio-opintoni jäivät kesken.

Lopulta Sangervo pystyi irtautumaan vanhoista piireistä, meni aikuislukioon ja pääsi sen jälkeen Tampereen yliopistoon lukemaan psykologiaa ja valmistui psykologiksi.

– Mahdollisuus kouluttautumiseen oli omassa elämässä kaikkein suurin apu.

Sangervo on saanut nuorilta kiitosta siitä, että on kertonut vaikeuksistaan avoimesti.

– Luo toivoa, kun joku sanoo, että ongelmista on oikeasti mahdollista selvitä.

Jo 12-vuotiaat murehtivat menestymistään elämässä

Sangervo on ensikertalainen kaupunginvaltuustossa, mutta ei politiikassa. Hän on varakansanedustaja ja Pirkanmaan vihreiden aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Hän oli myös ehdolla Europarlamenttiin vuonna 2024, mutta ei tullut valituksi.

Politiikkaan Sangervo lähti omien sanojensa mukaan siksi, että halusi tuoda mielenterveyden asiantuntemusta päätöksentekoon.

Työssään lasten ja nuorten parissa hän on huomannut, miten jo 12-vuotiaat saattavat olla hyvin huolissaan tulevista opiskelu- ja työpaikoistaan.

– Siinä hukkuu, mikä on oikeasti tärkeää. Se ei ole ulkoinen menestys vaan se, miten voimme elää hyvää elämää yhdessä toisten kanssa.

Ihmisten uupuminen ja mielenterveysongelmien kasvu juontaa Sangervon mielestä juurensa siihen, että nykyinen yhteiskunta on niin kilpailu- ja suorituskeskeinen.

– Ihmiset ovat yksinäistä ja voivat huonosti.

Hänen mukaansa sosiaalinen media vahvistaa ongelmia. Some luo epärealistisen kuvan siitä, millaista muiden ihmisten elämä on, ja lisää siten suorituspaineita.

Samaan aikaan someen on muodostunut monille tärkeitä yhteisöjä.

– Somen käytön tyyli onkin olennaista, eli selaatko vain muiden kuvia vai jutteletko ihmisille.

Lääkkeitä parempaan oloon ovat Sangervon mukaan esimerkiksi luonto ja siellä liikkuminen, koska molemmat tutkitusti tukevat mielenterveyttä. Hän itse on innokas avantouimari.

Lisäksi Sangervo korostaa yhteisöllisyyden merkitystä, eli aikaa yhdessä läheisten ihmisten kanssa.

Eriarvoistumiseen pitää puuttua

Sangervo kritisoi Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkauksia, joiden seurauksena 17 000 lapsen arvioidaan putoavan köyhyyteen. Hän muistuttaa, että köyhyys on mielenterveydelle iso riski.

– Eriarvoistuminen kehittyy valtavasti, ja siihen pitäisi ehdottomasti puuttua.

Sangervon mielestä kaikki politiikka on lopulta mielenterveyspolitiikkaa, eikä kyse ole vain paremmista palveluista.

– Meidän pitäisi hahmottaa mielenterveys osana kaikkea poliittista päätöksentekoa, eli miten saamme ihmiset voimaan paremmin.

Sangervo ei halua jakaa ihmisiä kahtia mielenterveyden perusteella: niihin, joilla on mielenterveyden ongelmia ja niihin, joilla ei ole.

Hänen mielestään kyse on siitä, että kaikilla on mielenterveys, joka joskus oireilee.

– Ihmisten hyvinvointia pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Kaikilla on oikeus hoitoon.