Juttu tiivistettynä
KIOVA Ukrainalaiset heräsivät tänään torstaina karuun todellisuuteen. Pahimmat pelot Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suhteen näyttävät käyvän toteen.
Haastattelemani kiovalaiset puhuvat jopa petoksesta.
Natalian mukaan nyt kyse on Ukrainan olemassaolosta. Hän pelkää ukrainalaisten menettävän valtionsa, kuten aiemmin historiassa.
Trump teki juuri niin kuin hän sanoi tekevänsä, arvioi taas Andrij. Se oli hänen mukaansa odotettavissa, kun länsimaiden tähänastinen Ukraina-politiikka otetaan huomioon.
Parin kuukauden ajan ukrainalaiset panivat toivonsa Trumpiin. Mitä muutakaan olemassaolostaan taistelevat ihmiset voisivat?
Taustalla oli pettymys erityisesti edellisen presidentin Joe Bideniin hitaaseen ja riittämättömään aseapuun. Haluttiin uskoa, että Trumpin puheet Venäjän Vladimir Putinista hyvänä ystävänä olivat vain puhetta. Trumpin kommentit kovempien pakotteiden asettamisesta Venäjää kohtaan koettiin lupaavina.
Eilinen päivä kuitenkin muutti kaiken. Yhdysvalloista tuli Ukrainan kannalta toinen toistaan pahempia lausuntoja. Nyt pelätään, että Trumpin vaatimukset koskevat pelkästään Ukrainaa.
Lopulta Trump, jota Yhdysvaltain tuore puolustusministeri Pete Hegseth kutsui ”planeetan parhaaksi neuvottelijaksi”, teki Putinille valtavat myönnytykset jo ennen kuin rauhanneuvottelut olivat edes alkaneet.
Puolustusministeri Hegseth julisti eurooppalaisille kumppaneilleen, että Ukrainan Nato-jäsenyys ja Venäjän valtaamien alueiden palauttaminen olivat epärealistisia tavoitteita.
Trump puhui eilen keskiviikkona Putinin kanssa Ukrainasta puolitoista tuntia. Puhelun jälkeen Trump alkoi puhua asioita, jotka olivat varmasti Putinin mieleen.
Trump kirjoitti esimerkiksi sosiaalisen median alustallaan Venäjän menettäneen toisessa maailmansodassa kymmeniä miljoonia ihmisiä. Ukrainalaisia ja valkovenäläisiä hän ei maininnut, vaikka heitä kaatui sodassa suhteellisesti enemmän kuin venäläisiä.
Lausevalinnat olivat kuin suoraan Putinin kynästä. Hän perustelee sotiansa mielellään venäläisten uhrauksilla ja ”suurella historialla”.
Mutta päivä vain paheni ukrainalaisten kannalta.
Toimittaja kysyi Trumpilta, onko Ukraina tasavertaisessa asemassa neuvotellessaan tulevaisuudestaan. Trump vastasi: ”Se on hyvä kysymys. Minusta heidän pitää suostua rauhaan. Tämä ei ollut heille hyvä sota mennä mukaan”.
Trump pohti myös aiemmin, että ”Ukraina saattaa olla osa Venäjää jonain päivänä, tai sitten ei.”
Mikään näistä lausunnoista ei kuulosta sellaisen johtajan puheilta, joka aikoisi tosissaan tukea Ukrainaa Venäjää vastaan.
Virallinen Ukraina on pitänyt pokerinaamansa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kehui eilen Trumpia, kun hän sai Putinin jälkeen keskustella presidentin kanssa tunnin ajan.
Tämä oli täysin odotettavissa, selittää Ukrainan Prisma-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Oleksandr Krajev. Ukrainalla on kohtalon hetket viikonloppuna Münchenin turvallisuusfoorumissa, jossa Ukrainan hallinto jatkaa neuvotteluja Yhdysvaltain ja muiden liittolaisten kanssa.
Jos hallinto juuri ennen tapaamista alkaisi huutaa petoksesta, se olisi tuomittu epäonnistumaan, Krajev selittää. Siksi yhteiskunnan ja poliitikkojen reaktiot näyttävät julkisuudessa niin erilaisilta.
Zelenskyin taktiikkana on ollut käytännössä Trumpin mielistely. Zelenskyi nosti esiin jatkuvasti Trumpin moton ensimmäiseltä kaudelta: rauhaa voiman kautta. Tähän Ukraina halusi uskoa.
Lisäksi Ukraina tarjosi Yhdysvalloille oikeutta hyödyntää sen luonnonvaroja. Uskottiin, että Yhdysvaltojen halu päästä niihin käsiksi suojelee Ukrainan rajoja.
Ennen eilistä Ukrainan taktiikka näytti toimivan. Trump näytti innostuneen Ukrainan luonnonvaroista. Hän lähetti ensimmäiseksi Ukrainaan valtionvarainministeri Scott Bessettin sopimaan Yhdysvaltojen bisneksistä.
Ukrainassa alkoi näyttää siltä, että ehkä Trumpista kuoriutuisikin Ukrainan tukija, joka painostaisi Venäjän rauhaan.
Vielä eilen Trump hehkutti diiliä. Hän sanoi, että Yhdysvallat saa Ukrainalta luonnonvaroja 500 miljardin dollarin edestä vastineeksi antamastaan avusta. Todellisuudessa Yhdysvallat on tukenut alle 200 miljardilla dollarilla.
Eilisten kommenttien jälkeen nämäkin lausunnot asettuvat uuteen valoon. Trump haluaa luonnonvarat, mutta saako Ukraina lopulta mitään vastineeksi?
Trump lupasi lähinnä murusia. Ukraina voisi saada ”osan” alueistaan takaisin, tuki ”jatkuu”.
Ukraina on taistelullaan antanut Euroopalle kolme vuotta aikaa valmistautua pahimpaan.
Myöhään keskiviikkona suurimmat eurooppalaiset maat julistivat, että Ukrainan rinnalla seistään jatkossakin. Puolan pääministeri Donald Tusk kirjoitti, että Yhdysvaltojen ja Euroopan pitäisi sopia oikeudenmukaisesta rauhasta Ukrainaan yhdessä.
Todellisuus on kuitenkin karu. Tuoreiden tietojen mukaan EU-maiden sotabudjetit jäivät Venäjän taakse viime vuonna, vaikka EU:n talous on kymmenen kertaa Venäjän taloutta suurempi.
Ukraina on joutunut taistelemaan Venäjää vastaan jo kolmanneksen itsenäisyytensä ajasta. Hinta on ollut järkyttävä.
Vuonna 1991 Ukrainassa asui vielä yli 50 miljoonaa ihmistä. Uusimpien tietojen mukaan Ukrainan hallitsemilla alueilla olisi enää noin 30 miljoonaa ukrainalaista. Lähes 7 miljoonaa on muuttanut viimeisten vuosien aikana länteen ja yli 6 miljoonaa on jäänyt Venäjän miehittämille alueille.
Ukrainalaiset tietävät, että Venäjä kitkee ukrainalaisuuden juurineensa valloittamillaan alueillaan. Siksi he ovat päättäneet taistella. Trumpin puheet uhkaavat viedä toivon ukrainalaisilta, jotka taistelevat jo nyt viimeisillä voimillaan.
Ylen toimittaja Maxim Fedorov haastatteli Oleksandr Krajevia Kiovassa.