Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on esittänyt yksipuolisesti näkemyksiä Venäjän hyökkäyssodan lopettamisesta.

Lue tästä jutusta, mitä ne voisivat tarkoittaa Ukrainalle.

1. Ukraina menettää sille kuuluvia alueita

Ukraina ei saa kaikkia maalle kuuluvia alueita takaisin, jos rauha toteutuu Yhdysvaltain nykyjohdon mallilla.

Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi keskiviikkona, että ”paluu vuoden 2014 rajoihin on epärealistinen tavoite”, joka vain pidentäisi sotaa.

Tällaiset puheet voivat tarkoittaa Ukrainalle tuskallisia alueluovutuksia.

Tällä hetkellä Venäjä miehittää koko Krimin niemimaata ja Luhanskin aluetta.

Lisäksi Venäjä miehittää isoa osaa Donetskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueista sekä pientä kaistaletta Harkovan alueesta. Venäjän joukkoja on myös Ukrainan Sumyn alueen pohjoisrajalla.

Alla olevat kartta näyttää, kuinka Ukrainan rajat ovat muuttuneet vuodesta 2014. Matalan intensiteetin sota muuttui täysmittaiseksi hyökkäyssodaksi, kun Venäjän joukot vyöryivät Ukrainaan helmikuussa 2022.

Puolustusministeri Hegseth ei kommentoinut, mitä Venäjän miehittämille alueille varsinaisesti tapahtuisi.

Tämä jättää useita vaihtoehtoja auki:

Joko Venäjä liittää ne laittomasti itseensä tai alueet jätetään esimerkiksi jonkinlaisiksi neutraaleiksi alueiksi.

2. ”Ei-eurooppalaisia rauhanturvaajia” Ukrainaan?

Ukrainaan sijoitettaisiin mahdollisesti rauhanturvajoukkoja valvomaan rauhaa. Tutkijan mukaan ratkaisu saattaa vain yllyttää Putinia hyökkäämään uudelleen.

Puolustusministeri Hegsethin mukaan rauha Ukrainassa vaatii ”tukevia turvatakuita”, jotta sota ei syty uudelleen.

Hegsethin mukaan maahan voitaisiin sijoittaa eurooppalaisia ja ”ei-eurooppalaisia” rauhanturvaajia valvomaan rauhaa.

Ei ole selvää, mistä ”ei-eurooppalaiset joukot” tulisivat tai mikä organisaatio johtaisi mahdollista rauhanturvatehtävää.

Yhdysvaltalaisjoukkoja tai Nato-tehtävää ei Ukrainaan ole luvassa.

Puolustusministeri Hegseth väitti, että Ukrainan ja Venäjän alueiden välille voitaisiin vetää kansainvälisesti valvottu ”kontaktilinja”. Sen luonnetta Hegseth ei kummemmin selittänyt.

Sotatieteiden professori pitää ehdotelmaa jonkinlaisesta valvotusta raja-alueesta huonona. Ratkaisu voisi jopa yllyttää Venäjää uuteen hyökkäykseen.

– Tiedämme, että demilitarisoitu alue ei koskaan ole kokonaan demilitarisoitu. Ja Putin saattaa yrittää uutta hyökkäystä, sotatieteen professori Rod Thornton Lontoon King's Collegesta kertoo Ylelle.

Thorntonin mukaan Naton pitää edelleen seistä Ukrainan takana, vaikka Ukrainan unelma Nato-jäsenyydestä on näillä realiteeteilla kuopattu.

– Ukrainan armeijan tulee olla vahva ja modernisoitu. Naton pitää edelleen olla sen tukena, jotta pelote säilyy, toteaa Thornton.

3. Ukraina voi käydä kauppaa Kurskilla ja luonnonvaroilla

Ukrainan maaperässä piilevät mineraalit voivat olla osa rauhanneuvotteluja. Ukraina voi yrittää käydä kauppaa myös Kurskin aluevaltauksillaan Venäjän Kurskissa.

Ainakin Yhdysvallat on ilmaissut olevansa kiinnostunut Ukrainan luonnonresursseista, joita arvioidaan olevan maaperässä miljardien dollarien edestä.

Suuri osa Ukrainan arvokkaimmista mineraaliosista on maan itäosissa. Esimerkiksi akuissa käytetyn litiumin esiintymiä on Venäjän tällä hetkellä miehittämillä alueilla.

Sekä Ukraina että Venäjä ovat valmiita kaupankäyntiin, koska sekä presidentti Putin että presidentti Volodymyr Zelenskyi haluavat lopettaa sodan.

Todennäköistä on vain se, että Venäjän suurhyökkäyksen kohteeksi joutunut itsenäinen Ukraina joutuu nyt kärsimään, Thornton sanoo.

– Zelenskyi häviää. Hänen on luovuttava maa-alueista, eikä hän voi millään tavalla perustella tätä kansalleen voittona.

Ukrainalla on hallussaan alueita Kurskissa Venäjällä. Näistä ainakin Zelenskyi toivoo saavansa myönnytyksiä neuvotteluissa.

Ei ole selvillä, tukeeko Yhdysvallat Ukrainaa, jos maa yrittää neuvotella aluevaihtoja.

Juttua korjattu 13.2.2025 kello 16.10 Jutussa puolustusministeri Hegsethiä nimitettiin virheellisesti ulkoministeriksi.