Donald Trumpin toinen kausi Yhdysvaltain presidenttinä tietää huonoja uutisia ilmastonmuutoksen hillinnälle ja arktiselle alueelle, sanoo Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopistosta. Arktinen alue lämpenee neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin.
Ensimmäisellä kaudellaan Trump veti Yhdysvallat pois päästöjä rajoittavasta Pariisin ilmastosopimuksesta, johon Bidenin hallinto puolestaan vei maan takaisin. Koivurova pitää hyvin todennäköisenä, että pian Yhdysvallat taas jättää sopimuksen.
Se ajaisi koko kansainvälisen ilmastoyhteistyön kriisiin, Koivurova sanoo.
– Jo nyt on ollut vaikeat ajat ja jos Yhdysvallat vetäytyy, sen uskottavuus rapautuu entisestään. Siinä mielessä tämä (Trumpin voitto) on melkeinpä katastrofaalinen uutinen.
Yhdysvaltain kasvihuonepäästöt ovat maailman toiseksi suurimmat, joten sen omille päästövähennyksille on huutava tarve. Myös Yhdysvaltain rahoitusta tarvitaan, kun kehittyvät maat yrittävät torjua ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen.
Osavaltioissa kaikki ei muutu
Koivurova muistaa hyvin, kuinka Trumpin edellisellä kaudella järjestetty Arktisen neuvoston ulkoministerikokous Rovaniemellä jäi ilman loppujulistusta, koska Yhdysvallat ei hyväksynyt edes sanaa ilmastonmuutos.
Tämänkertaisessa vaalikampanjassaan Trump on heittänyt lupauksen amerikkalaisten energialaskun puolittamisesta. Drill baby drill (poraa beibi poraa)-slogania hellinyt tuleva presidentti on ilmoittanut poistavansa rajoituksia myös arktiselta öljynporaukselta. Bidenin kaudellakin öljyntuotanto USA:ssa kasvoi.
Trumpin agendan ajamista helpottaa se, että hän on asiantuntijoiden mukaan valmistautunut presidenttiyteen selvästi paremmin kuin ensimmäisen kauden alkaessa.
– Hän pystyy istuttamaan omia ihmisiään ympäristövirastoon ja sitä kautta selkeästi vaikuttamaan liittovaltiotason politiikkaan.
Kongressin kokoonpanosta riippuu, miten helppoa tai hankalaa se on.
Liittovaltiotaso ei kuitenkaan kerro kaikkea, osavaltiotasolla polku vähähiiliseen suuntaan voi ainakin paikoin jatkua.
– Kyseessä on kahtiajakautunut maa ja joissain osavaltioissa tulee olemaan myös hyvin voimakkaita ilmastonmuutoksen torjuntatoimia. Ei tämä ole kaiken loppu, mutta on tämä valtava tappio, Koivurova sanoo.
Yhdysvaltain ja Kiinan valtataistelu pohjoisessa
Myös turvallisuuspolitiikassa toimintaympäristö tulee Koivurovan mukaan muuttumaan radikaalisti. Suomi on tukeutunut puolustuksessaan vahvasti Yhdysvaltoihin niin Nato-jäsenyyden kuin kahdenvälisen DCA-sopimuksen kautta, eikä ole suinkaan ainoa.
– Eurooppalaiset päättäjät pohtivat varmasti tällä hetkellä todella kuumeisesti, mitä uudessa tilanteessa tehdään. Suomen valintojen kanssa yhtälö on vaikea.
Päivällä kerrottiinkin Saksan ja Ranskan puolustusministerien neuvonpidosta vaalituloksen seurauksena.
Trumpin suurin huolenaihe on Kiina, kuten olisi todennäköisesti ollut Harrisinkin hallinnon.
Koivurova pitää mahdollisena, että Yhdysvallat haastaa Kiinan arktisella alueella, jossa Kiina on tiivistänyt yhteistyötään Venäjän kanssa.
Trumpin maailma on suurvaltojen maailma, Koivurova muistuttaa.
– Trump on ollut hyvin selväsanainen siitä, että Kiina tullaan haastamaan ja pyritään hillitsemään Kiinan nousua eri menetelmin.
Kun Yhdysvaltain huomio siirtyy Kiinaan, Euroopan on huolehdittava omasta puolustuksestaan selvästi paremmin. Ryhtiliike pakon edessä on ainoa mahdollisesti myönteinen puoli, jonka Koivurova tuoreeltaan löytää Trumpin voitosta.