Suurin oppositiopuolue, SDP, vahvistaa asemiaan Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen päähaastajana.

Politiikan päävaihtoehtoina ovat entistä selvemmin pääministeripuolue kokoomus ja opposition johtava voima SDP.

Ylen tuoreen kannatusmittauksen mukaan oppositiosta keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus on laskusuunnassa samaan aikaan kun sosiaalidemokraattien suosio on pompannut korkealle ja lähestyy jo 25 prosentin haamurajaa.

SDP:n kannatus ylitti 25 prosenttia viimeksi joulukuussa 2006, kun Eero Heinäluoma johti puoluetta. Demareiden kuntohuippu ei kestänyt silloin seuraavan kevään vaaleihin saakka.

Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäisen hallituksen kakkospuolueena ollut SDP jäi kevään 2007 eduskuntavaaleissa keskustan ja kokoomuksen jälkeen kolmanneksi, putosi oppositioon ja pettynyt Heinäluoma heitti pyyhkeen kehään yhden puheenjohtajakauden jälkeen.

Heinäluoman seuraajat SDP:n johdossa ovat voineet nähdä vain unta 25 prosentin kannatuksesta. Perussuomalaisten rynnistys kevään 2011 eduskuntavaaleissa hajotti puoluekentän uusiksi. Sen jälkeen yli 25 prosentin kannatuslukemat ovat olleet puolueille harvinaista herkkua.

Antti Lindtmanin pitkä odotus

Antti Lindtman nousi SDP:n johtoon syyskuussa 2023, kun pääministerin paikalta oppositioon pudonnut Sanna Marin jätti puoluejohtajan tehtävän yhden kauden jälkeen.

Lindtman nousi SDP:n sisällä keskeisiin tehtäviin Eero Heinäluoman suojattina. Lindtmanin itsenäinen asema vahvistui, kun Heinäluoma siirtyi vuonna 2019 Euroopan parlamenttiin.

Antti Rinteen ja Sanna Marinin johtamassa SDP:ssä Lindtman joutui odottamaan omaa vetovuoroaan. Kärsivällisyyttä on vaatinut myös SDP:n kannatuskehityksen hieman levoton pomppinen oppositiopolun alkuaskelilla.

Petteri Orpon johtaman kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitus on ollut vallassa alle vuoden. Se on ollut koko ajan törmäyskurssilla erityisesti ammattiyhdistysliikkeen sosiaalidemokraattisen ydinporukan kanssa.

Palkansaajajärjestöt ovat hyökänneet poliittisilla lakoilla ja mielenosoituksilla hallituksen ajamia työelämäuudistuksia vastaan.

Ay-liike iskee perussuomalaisiin

Huhtikuussa politiikan asialistaa ovat hallinneet hallituksen kehysriihessä päätetyt talouden uudet sopeutustoimet sekä poliittisia lakkoja ja tukilakkoja rajoittavien hallituksen esitysten eduskuntakäsittely.

Orpon ja perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) yhteistyöakseli on tähän saakka kestänyt, vaikka ammattiyhdistysliikkeen ja sosiaalidemokraattien hyökkäyksen kärki on yrittänyt hajottaa perussuomalaisten työntekijäkannatusta.

Purra on näyttänyt kovan pintansa, eikä ole antanut tuumaakaan periksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä ei ole näkynyt rakoilun merkkejä.

Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kannatusmittauksen tausta-aineistosta selviää, että perussuomalaisten kannatus työntekijöiden joukossa on hieman notkahtanut ja SDP:n suosio on vähän noussut. SDP:n kannatus on vahvistunut erityisesti naisten ja yli 65-vuotiaiden ryhmissä.

Hallituksen yhteinen kannatus vajosi

Hallituksen politiikka on leikannut perussuomalaisten eduskuntavaalikannatuksesta vuoden aikana lähes neljänneksen. Perussuomalaiset on menettänyt viime vaaleissa puoluetta äänestäneiden luottamusta.

Hallituksen yhteinen kannatus on vajonnut eduskuntavaalien runsaasta 49 prosentista noin 44 prosenttiin.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa (vuosina 2015–19) Timo Soinin johtamien perussuomalaisten kannatuksen selkäranka katkesi heti ensimmäisenä syksynä, kun palkansaajajärjestöt kokoontuivat mielenosoituksiin hallituksen ajamia kilpailukykyuudistuksia vastaan.

Perussuomalaisten kannatuksen romahdus Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa ennakoi vaikeuksia Orpon hallituksen tiukalle talous- ja työmarkkinapolitiikalle.

Jutun kommentointi on suljettu tavanomaista aiemmin moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.