Ensimmäinen koronatartunta todettiin Suomessa tammikuussa 2020. Pari kuukautta myöhemmin hallitus julisti tuolloin Suomeen poikkeustilan koronaepidemian vuoksi.

Kuntien liikuntatilat suljettiin ja monet urheiluharrastukset jäivät tauolle. Seuroissa kannettiin huolta harrastajista ja seurojen tulevaisuudesta.

Korona-ajan vaikutuksia tutkinut seuratoiminnan asiantuntija tutkija Pasi Mäenpää toteaa, että seurat toipuivat korona-ajan kurimuksesta jopa yllättävän hyvin.

– Seurat ovat aika dynaamisia toimijoita tekemään korjausliikkeitä ja reagoivat nopeasti, kertoo Mäenpää.

Keski-Suomen liikunnan seurakehittäjän Laura Härkösen työpäivät täyttyivät keväällä 2020 seurojen konsultoinnista.

Neljä vuotta myöhemmin Härkönen myöntää, että hän pohti tuolloin, loppuuko seuratoiminta jopa kokonaan joillakin paikkakunnilla.

– Yksikään meidän jäsenseura ei lopettanut toimintaansa koronan seurauksena, kertoo Härkönen.

Suolahden Urho mallioppilaana

Esimerkkinä korona-aikana pakon edessä toimintaansa kehittäneestä seurasta Härkönen nostaa esiin äänekoskelaisen Suolahden Urhon.

Vuonna 1908 perustetun Urhon toiminnanjohtaja Sami Pekkala tunnistaa Härkösen kertomasta oman seuransa.

– Kyllä me varmaan yksi parhaiten selvinneistä olemme, toteaa Pekkala.

Monilajiseura Urhon lajivalikoimaan kuuluvat muun muassa jääkiekko, paini, salibandy, taitoluistelu ja yleisurheilu. Harrastajia seurassa on noin 800.

Harrastajien määrä seuroissa väheni korona-aikana keskimäärin kolmella prosentilla. Suolahden Urhossa jääkiekko- ja salibandyharrastajien määrä kaksinkertaistui, ja seura otti lajivalikoimaansa taitoluistelun.

Mitään poikkeuksellista viisasten kiveä Urhokaan ei Pekkalan mukaan korona-aikana löytänyt.

– Kun pelit olivat tauolla, keskityttiin harjoittelemaan, ja saimme niin sanotusti uuden lähdön esimerkiksi meidän jääkiekkotoiminnallemme, kertoo Pekkala.

Ensimmäisen koronavuoden aikana Urho sai vetoapua toimintansa kehittämiseen myös parantuneilla olosuhteilla. Suolahden uusi jäähalli valmistui kesällä 2020.

– Onni oli, että saatiin paremmat olosuhteet, toisaalta harmi, ettei saatu tästä täyttä potentiaalia silloin hyödynnettyä, puntaroi Pekkala.

Urho ei ole kätkenyt onneaan

Kaksikymmenvuotisen uran seurakehittäjänä toiminut Laura Härkönen löytää Urhon toiminnasta myös sen viisasten kiven: korona-aikana kehittyneen viestinnän.

Seuran sisäisen viestinnän lisäksi Urho kertoo tekemisistään myös ulospäin.

– Siellä korostettiin yhdessä tekemistä ja siitä viestimistä, näkee Härkönen.

Tämänkin näkemyksen Urhon toiminnanjohtaja Sami Pekkala allekirjoittaa allekirjoittaa.

– Yhteisöllisyys meillä kehittyi ehkä eniten koronan aikana. Ja aina kun on ollut mahdollista, on pyritty isosti kiittämään meidän talkoolaisia.

Koronaa seurasi energiakriisi

Oman varjonsa urheiluseuratoiminnan ja urheiluharrastusten päälle langettavat myös energiakriisi yleinen kustannustason nousu.

– Seuroissa on saavutettu raja, että jos maksuja nostetaan, niin toisesta reunasta väki vähenee, toteaa tutkija Pasi Mäenpää.

Urhon toiminnanjohtaja Sami Pekkala kertoo, että kohonneet energian hinnat ja kotitalouksien ostovoiman heikentyminen näkyvät myös suolahtelaisseuran toiminnassa.

Puolet seuran vuosibudjetista menee jäähallin käyttökustannuksiin, ja kohonneet kustannukset valuvat lopulta harrastajien kausimaksuihin.

– Jos joutuu miettimään maksaako talon lämmittämisestä vai lapsen harrastamisesta, niin ymmärrettävästi silloin se harrastaminen jää kakkoseksi, toteaa Pekkala.