Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL on selvittänyt, kuinka paljon ilmanpuhdistimet vähentävät sisäilman mikrobiologisia, kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia.
Tutkimus tehtiin kuudessa kuopiolaisessa alakoulussa, mutta se on THL:n erikoistutkijan Hanna Leppäsen mukaan yleistettävissä myös toimistotiloihin.
– Kunnat ja kaupungit käyttävät paljon ilmanpuhdistimia, mutta niiden vaikutuksista ei ole ollut riittävästi tutkimustietoa.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi pesuaineista, hajusteista tai pintamateriaaleista peräisin olevat kaasumaiset päästöt vähenivät luokkahuoneissa, joissa käytettiin ilmanpuhdistimia.
Sen sijaan sienien ja bakteerien pitoisuuksiin tai koronaviruksen esiintymiseen ilmanpuhdistimella ei todettu merkittävää vaikutusta.
– Koronavirusta havaittiin myös ilmanpuhdistimen käytön aikana, mikä kertoo siitä, että osa viruksista jää ilmasta laskeutuneessa pölyssä pinnoille, eikä suodatu puhdistimen kautta, Leppänen kertoo.
THL:n tutkimus on ensimmäisiä, joissa on pystytty havaitsemaan koronavirusta ilmasta laskeutuneesta pölystä luokkahuoneissa. Leppäsen mukaan havaintomäärät olivat kuitenkin niin pieniä, ettei sen perusteella voi varmuudella sanoa mitään ilmanpuhdistimien hyödyistä koronaviruksen torjunnassa. Asia vaatii Leppäsen mukaan lisätutkimusta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että tehokkaalla perusilmanvaihdolla luokkahuoneiden epäpuhtauspitoisuudet laskivat, eikä ilmanpuhdistimilla saatu merkittävää lisähyötyä hiukkasten tai mikrobien poistossa.
Ennen laitteen hankintaa kannattaa selvittää sisäilman laatu
Tutkimukseen osallistuneet koulut oli valittu niin, että ne olisivat mahdollisimman erilaisia epäpuhtauksien osalta. Yksi kouluista oli vilkkaan liikenteen äärellä, toisessa oli mikrobivaurioita, kolmannen lähettyvillä poltettiin runsaasti pienhiukkaisia aiheuttavaa puuta. Rakennukset olivat myös eri-ikäisiä. Silti yhdestäkään koulusta ei löytynyt pahoja sisäilmaongelmia.
– Pitoisuudet kaikissa olivat pieniä. Osasyynä on varmaankin se, että kaikissa kohteissa on hyvä ilmansuodatus. Eli tuloilma suodattuu hyvin ja esimerkiksi liikenteen päästöt eivät pääse luokkahuoneisiin, Leppänen kertoo.
Leppäsen mukaan ennen ilmanpuhdistimen hankintaa kannattaa selvittää sisäilman laatu.
- Ilmanpuhdistimesta ei ole hyötyä tiloissa, joissa epäpuhtauspitoisuudet ovat matalia.
THL:n mukaan ilmanpuhdistin ei ole myöskään pysyvä ratkaisu sisäilmaongelmiin.
– Ensin kannattaa selvittää, missä epäpuhtauslähde on. Ja sitten korjata se. Jos korjausta ei pystytä tekemään heti, ilmanpuhdistimia voi käyttää tilapäisesti.
THL:n mukaan ilmanpuhdistimia on käytetty jo pitkään esimerkiksi kuntien käytössä olevissa rakennuksissa, joissa on sisäilmaan liittyviä ongelmia.
– Ilmanpuhdistimien käyttö on lisääntynyt selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koronapandemia lisäsi entisestään laitteiden markkinointia, erikoistutkija Hanna Leppänen sanoo.
Juttua on korjattu 17.2.2024 kello 13:30:
Muutettu jutun otsikkoa ja ingressiä koronaviruksen lisätutkimuksen osalta. Leipätekstiin lisätty, että koronavirusmäärät olivat niin pieniä, että johtopäätöksiä ei voi tehdä, vaan asia vaatii lisätutkimusta.