Koronavirukseen sairastuneet eivät menettäneet immuunipuolustusjärjestelmäänsä taudin vuoksi, kertoo Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemä tuore tutkimus.

Tutkimuksen taustalla on pandemian aikana ja sen jälkeen herännyt huoli siitä, että koronavirustartunta jättäisi pysyviä vaurioita immuunipuolustukseen.

Yliopiston tiedotteen mukaan tiedetään, että esimerkiksi tuhkarokkovirus pystyy tappamaan valkosoluja suoraan, minkä seurauksena esimerkiksi lapsena saatujen rokotteiden teho voi heikentyä tuhkarokon sairastamisen jälkeen.

Tutkimuksessa selvitettiin, pystyykö koronavirus samaan kuin tuhkarokkovirus.

– Akuutin COVID-19-taudin aikana on havaittu, että varsinkin vaikeassa tautimuodossa veren tietyt valkosolut ovat vähentyneet, ja siitä syntyi huoli, aiheuttaako COVID-19-infektio samanlaisia vaurioita kuin tuhkarokko, sanoo kliininen opettaja Eliisa Kekäläinen tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan koronavirus vähensi soluja verenkierrosta hetkellisesti, mutta soluja löytyi vielä runsaasti keuhkoista. Koeputkessa koronavirus ei kuitenkaan tappanut soluja.

Tutkimusryhmä tutki myös vasta-ainetasoja. Tutkijat mittasivat tetanus-, hinkuyskä- ja kurkkumätärokotteiden aikaansaamia vasta-aineita koronainfektion aikana, pari kuukautta sen jälkeen ja kuukausia akuutin taudin jälkeen.

Vasta-ainetasot eivät muuttuneet.

– Jos vasta-aineet olisivat laskeneet, meidän olisi pitänyt pitkän seurannan myötä havaita se, Kekäläinen sanoo.

Tulokset tukevat aiempia havaintoja

Akuutti koronavirusinfektio ei näytä suoraan vaurioittavan solu- tai vasta-ainevälitteistä immuunipuolustusta.

– Lisätutkimuksia tarvitaan, mutta tuloksemme tukevat epidemiologisia havaintoja siitä, että infektioherkkyys ei ole lisääntynyt suoraan covidin takia.

Mikäli koronavirus olisi aiheuttanut tuhkarokon kaltaisia vaurioita immuunijärjestelmään, olisi mahdollista, että esimerkiksi rokotetehosteita pitäisi antaa enemmän.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että tähän ei ole tarvetta, mikä on huojentavaa.

Tutkimuksessa ei tutkittu potilaita, joilla COVID-19-infektion jälkeen on pitkittyneitä oireita, joten tutkimusryhmä keskittyy jatkotutkimuksissaan tähän potilasryhmään.

Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat helmikuussa kaksi artikkelia vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa Pathogens and Immunity ja Virus Research.