Korona kuormittaa sairaaloita Uudeltamaalta Lappiin asti. Myös terveydenhuollon työntekijät altistuvat koronalle ja sairastuvat tautiin.
Perusterveet sote-työntekijät eivät kuitenkaan saa tehosterokotuksia, mikä huolettaa Uudenmaan sairaanhoidosta vastaavan HUSin keuhkosairauksien osastonylilääkäriä Marjukka Myllärniemeä.
– Sote-henkilökunta, jotka näitä potilaita hoidamme ja altistumme koronalle, on rokotettu viimeksi syksyllä 2021, Myllärniemi sanoo.
Influenssaa vastaan sote-henkilökunta puolestaan saa rokotuksen kausittain.
Lapin hyvinvointialueen infektiotautien ylilääkäri Markku Broas toivoo, että koronaan suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin influenssaan.
– Korona on jopa hieman hankalampi tauti kuin influenssa, joten samalla periaatteella pitäisi toimia, Broas sanoo.
Suomi on länsimaiden mittapuulla sote-henkilöstölle tarjottavan koronarokotuksen puuttumisessa poikkeus.
Suurin osa EU:n valtioista tarjoaa tehosterokotteen tänä vuonna sote-henkilöstölleen. Myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa rokotetaan sote-henkilökuntaa koronaa vastaan.
Pohjoismaissa ei suosituksia ammatin mukaan
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek myöntää, että monet maat ja myös maailman terveysjärjestö WHO suosittelevat ”etulinjan” sote-työntekijöille tehosteannoksia.
– Suomi on suosituksellaan kuitenkin linjassa muiden pohjoismaiden kanssa, jotka suosittelevat sotelaisille koronatehosteita vain iän ja terveydentilan mukaan, ei ammatin tai työtehtävän mukaisesti, Nohynek sanoo.
Norjassa ja Ruotsissa ei ole rokotussuositusta sote-henkilöstölle tai erityisiä ammattilaisille tarkoitettuja tehosterokotuskierroksia. Molemmissa maissa kaikilla yli 18-vuotiailla perusterveillä henkilöillä on kuitenkin mahdollisuus saada tehosterokotus. Rokottaminen on kuntien tai alueiden vastuulla.
Tanskassa koronatehosterokotuksia haluava sote-työntekijä voi hankkia sen yksityiseltä omakustanteisesti.
Ylilääkäri: Rokotukset vähentäisivät sairaspoissaoloja
Päivystykset olivat viime talvena kriisissä, jonka yhtenä aiheuttajana oli yhä jatkuva hoitajapula.
HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksessa työskentelevä Myllärniemi uskoo, että koronan tehosterokotuksilla voitaisiin välttää sairauspoissaoloja tänä talvena, vaikka rokotteet eivät annakaan täydellistä suojaa koronavirusta vastaan.
– Jokainen poissaolo johtaa siihen, että porukkaa on vähemmän hoitamaan potilaita, Myllärniemi sanoo.
Hän kannattaa, että tehosterokotuksia tarjottaisiin vapaaehtoisuuteen perustuen.
– Aika moni haluaa sen koronarokotteen ottaa, Myllärniemi sanoo.
Rokotussuosituksia antavan THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan nykyistä suositusta ei kannata muuttaa. Sairastetut koronataudit ja aiemmin suositellut kolme rokotusannosta antavat perusterveille työikäisille hyvän suojan vakavaa tautia vastaan.
– Niiden (pistettävien rokotteiden) suojateho tartuntoja vastaan on vain kohtuullinen, ja kesto muutaman kuukauden, eivätkä ne siten pysty hyvin estämään tartuntoja ja tartuntaketjuja, Nohynek kertoo.
HUSin Myllärniemi näkee sen sijaan, että lyhytaikaisellakin suojalla voitaisiin estää sairastamiskierteitä. Sillä voitaisiin Myllärniemee mukaan osaltaan estää päivystyksiä ajautumasta viime talven kaltaiseen kriisiin.