Tänä syksynä on jälleen todettu runsaasti koronatartuntoja.
HUSin sairaaloissa sellaisten potilaiden määrä, joilla on myös koronainfektio, on kasvanut nopeasti viime viikkojen aikana.
– Potilasmäärät ovat jo lähellä aikaisempien epidemiahuippujen tasoa, kertoo Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaavan HUS-yhtymän infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.
– Erikoissairaanhoidon potilaista HUSissa alle 20:llä prosentilla ei ole muuta sairaalahoidon syytä kuin koronavirusinfektio, hän jatkaa.
Ylilääkärin mukaan aivan samanlaista tarkkaa kuvaa tartuntamääristä ei ole kuin aikaisemmin, koska testejä ei enää tehdä.
– Sairaspoissaoloja näyttää olevan paljon, virusmäärät jätevedessä ovat nousseet voimakkaasti ja sairaaloihin tulevilla potilailla on entistä enemmän koronavirusinfektioita. Riski tartunnan saamiseen on siten suuri, Järvinen sanoo.
Vaikeaa tautimuotoa ei juuri esiinny
Nyt leviävä uusi virustyyppi EG5 on saanut liikanimen ”Eris”. Se aiheuttaa tautia, joka muistuttaa aiempaa enemmän influenssaa.
– Merkittävin muutos taudinkuvassa on, ettei vaikeaa hengityksen vajausta aiheuttavaa tautia juurikaan esiinny. Se on rokotusten ja sairastetun taudin myötä lähes kadonnut, eikä teho-osastoilla ole ollut kuin yksittäisiä potilaita, kertoo ylilääkäri Järvinen.
Hän lisää, että tartuntamäärät ovat mahdollisesti jopa aiempien epidemiahuippujen tasolla tai jopa korkeammalla, sillä yksittäisiä tehohoidossa olevia potilaita on kaikissa sairaaloissa, vaikka riski vaikeaan tautiin on nyt hyvin pieni.
Hänen mukaansa oireiden kirjo on laaja, ja todennäköisimmin suurin osa ihmisistä sairastaa taudin lieväoireisena tai jopa lähes ilman oireita. Myös kaikkein iäkkäimmillä tauti näyttäisi nyt olevan yleensä lieväoireinen.
– Uusi piirre oirekuvassa on ehkäpä kuume. Korkeasta kuumeesta tulee tietoa työikäisiltä. Myös vanhuksilla, joilla usein kuumereaktio jää laimeaksi, on ollut kuumetta.
Rokotus suojaa tartunnalta hetkellisesti
Järvinen sanoo, että ”Eris” nimen saanut viruskanta on muuntunut niin, etteivät aikaisemmin sairastettu tauti tai rokotukset anna kuin vähän suojaa tartuntaa vastaan. Uuden rokotuksen antama suoja on vain osittainen ja lyhytkestoinen. Suoja kestää jopa vain kuukaudesta muutamaan kuukauteen.
– Rokotukset ovat kuitenkin olleet odotettuakin tehokkaampia vaikean tautimuodon estossa kaikilla ikäryhmillä, painottaa Järvinen
Väestö on kuitenkin valtaosaltaan altis tartunnalle. Järvinen ennakoi, että virus pääsee leviämään nopeasti ja laajalti.
Järvinen kuitenkin toteaa Ykkösaamussa, että ihmisillä ei ole syytä pelkoon.
– Valtaosalla kansasta ei ole syytä pelkoon. Pelko on ollut ehkä hieman suhteetonta. Kaivetaan esille vanhoja pelkoja, joita meillä on kolmen vuoden aikana herätelty ja ihmisillä ollut. Ne nousevat äkkiä pintaan, kun tilanne vaikeutuu uudestaan. Olemme tilanteessa, joka on rajumpi kuin kukaan osasi odottaa tähän aikaan vuodesta, tartuntoja on enemmän, se yllättää kaikki, mutta muutoin tilanne taudin suhteen on aikalailla ennakoitu, Järvinen rauhoittelee.
Pelko on aiheuttanut myös ruuhkaa rokotuksissa. Järvinen muistuttaa, että valtaosa kansasta ei tarvitse rokotetta, aiemmat rokotukset ja sairastetut taudit antavat riittävän suojan vaikeaa koronainfektiota vastaan.