Koronatartunnat lisääntyvät tällä hetkellä kiihtyvään tahtiin.
Se näkyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesiseurannassa sekä erityisesti sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden määrässä.
– Koronavirusepidemia on alkanut, luonnehtii tilannetta HUSin infektiosairauksien apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
HUS-yhtymä vastaa Uudenmaan erikoissairaanhoidosta.
Lokakuussa koronaa sairastavien potilaiden määrä on Ruotsalaisen mukaan HUSin erikoissairaanhoidon sairaaloissa nelinkertaistunut. Kuun alussa korona todettiin noin 25 potilaalla, kun tällä hetkellä hoidossa on jo 80 potilasta, joilla on tartunta.
– Arviolta kolmasosa potilaista on erikoissairaanhoidossa koronaviruksen takia, ja lopuilla korona voi olla myötävaikuttavana tekijänä sairaalahoitoon joutumisessa, Ruotsalainen sanoo.
Myös perusterveydenhuollossa Uudellamaalla koronapotilaita on nyt elo- ja syyskuuta enemmän.
Virus kuormittaa Ruotsalaisen mukaan edelleen selkeästi eniten ikääntynyttä väestöä. Valtaosa potilaista, joilla on todettu korona sairaalaan tullessa, on ollut yli 60-vuotiaita.
– Huomioitavaa on, että tilanne on ollut teho-osastoilla koronan suhteen kuitenkin rauhallinen jo pitkään, Ruotsalainen korostaa.
Viikkotasolla teholla on ollut hänen mukaansa hoidettavana koronan vuoksi nollasta yhteen potilasta.
Tartuntojen määrän kasvu oli Ruotsalaisen mukaan odotettavissa ja se johtuu puhtaasti ajankohdasta.
– Korona ei ole hävinnyt minnekään.
Hengitystieinfektiot yleistyvät ja leviävät syystalvella, kun ihmiset viettävät enemmän aikaa sisätiloissa.
Hauraimmille ihmisille viruksen aiheuttama tauti saattaa yhä koitua kuolemaksi. Riski menehtymiselle kasvaa, jos rokotesuoja on puutteellinen.
– Jos ihminen on hyvin iäkäs tai jos hänellä on vakavia perussairauksia, koronatartunta voi pahimmillaan edelleen johtaa kuolemaan, mutta ei se kovin yleistä ole, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
HUSin apulaisylilääkäri Ruotsalainen on sitä mieltä, että ihmiset eivät suhtaudu koronavirukseen enää tarpeeksi vakavasti.
– Se on tautina unohtunut, koska kesä oli ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen rauhallinen, hän pohtii.
Erityisesti riskiryhmien olisi hänen mukaansa syytä tiedostaa se, että virus voi aiheuttaa vakavan taudin.
Riskiryhmien aika päivittää rokotesuoja
Riskiryhmillä rokotteiden antama suoja heikkenee nopeammin kuin muilla.
Sen vuoksi viruksen levitessä riskiryhmien olisi tärkeää päivittää jälleen koronan rokotesuoja. Sen voi tehdä tänä syksynä viime vuoden tapaan samalla, kun ottaa rokotteen influenssaa vastaan.
– Osalla ihmisistä on yhä vakavan taudin riski. Sen vuoksi sairauden tai lääkityksen takia riskiryhmiin kuuluville ja yli 65-vuotiaille perusterveille tarjotaan nyt syystehostetta koronaa vastaan, Ruotsalainen sanoo.
Riskiryhmäläisten rokotukset käynnistyvät HUSissa ensi maanantaina ja hyvinvointialueilla marraskuun aikana.
– On tärkeää, että myös hoivakodeissa ja kotihoidossa aloitetaan ikäihmisille koronan syystehoste ja influenssarokotukset mahdollisimman pikaisesti, Ruotsalainen toteaa.
Hän kehottaa yli 65-vuotiaita hakeutumaan tänä vuonna aiempaa ahkerammin rokotuksiin. Vuosi sitten koronarokotteen tehosteen otti yli 65-vuotiaista vain 55 prosenttia ja influessarokotteen 60 prosenttia.
Rokotuksiin kannattaa asiantuntijan mukaan hakeutua senkin vuoksi, että korona- ja influenssarokotteet vähentävät myös muita sairauksia.
– Sekä koronan että influenssan sairastaminen voi aiheuttaa sydän- ja aivoinfarktiriskin kasvamista, Ruotsalainen sanoo.
Rokotuksilla ehkäistään näiden lisäksi sairaalahoitoon joutumista ja kuolemia, hän jatkaa.
– Riskiryhmäläisille suosittelen myös jälleen yleisissä tiloissa maskin käyttöä ja yleisesti käsidesiä.
Vanhat pandemian aikaiset suojautumiskeinot ovat tarpeen senkin vuoksi, että koronan lisäksi saattaa pian riehua kaksi muutakin hengitystieinfektiota.
– Odotamme, että loppusyksystä alkaa triplaepidemia, joka tarkoittaa koronan rinnalla influenssaa ja RS-virusepidemiaa, Ruotsalainen kertoo.
Millainen talvesta on tulossa koronan suhteen?
Euroopan tartuntatautivirasto ennustaa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan koronaepidemiasta tautitaakalla mitattuna viime talvea lievempää.
– Heidän arvionsa mukaan, jos tehosteannoksia ei annettaisi laisinkaan nyt syystalvella, koronaviruksen aiheuttamat sairaalahoidot ja kuolemantapaukset olisivat 6–40 prosenttia viimevuotisista määristä, valtaosa näistä ikäihmisillä, kertoo Nohynek.
Jos iäkkäiden riskiryhmiin kuuluvien tehosterokotteiden kattavuus saadaan riittävän korkealle, arviolta 8–29 prosenttia kaikista koronakuolemista olisi viraston mukaan ehkäistävissä.
Arviot perustuvat muun muassa rokotteiden tehotietoihin ja oletettuihin kattavuuslukuihin, Nohynek jatkaa.
– On fakta, että koronavirus voi aiheuttaa erityisesti riskiryhmiin kuuluville vakavaa tautia, jos suoja on puutteellinen.