Lääketieteen tämänvuotisen Nobel-palkinnon saavat Katalin Karikó ja Drew Weissman tutkimuksistaan, joiden ansiosta COVID-19-pandemiaan syntyi nopeasti perinteisistä rokotteista poikkeava rokote.
Karikó ja Weissman ovat yhdysvaltalaisen Pennsylvanian yliopiston tutkijoita, joiden yhteistyö osoitti ensimmäisenä, miten virusten lähetti- eli mRNA:ta voidaan synteettisesti muokata tehokkaita rokotteita.
Karikón ja Weissmanin uraauurtavat tutkimustulokset ovat muuttaneet perusteellisesti ymmärrystämme siitä, miten viruksen mRNA vuorovaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmän kanssa, Karoliinisen instituutin Nobel-komitea perustelee valintaansa.
He panivat alulle kehityksen, joka on pelastanut miljoonien sairastuneiden hengen, estänyt monien muiden vakavan sairastumisen ja mahdollistanut yhteisöjen elämän paluun normaaliin uomiinsa, Nobel-raati kiittää.
Jatkonäkymiä muun muassa syöpien hoidossa
Karikón ja Weissmanin yhteistyön ensimmäiset tulokset julkaistiin jo 15 vuotta ennen COVID-19-pandemian puhkeamista, ja seuraavalla vuosikymmenellä he julkaisivat vielä kaksi jatkotutkimusta.
Niinpä RNA-rokotteet olivat jo lähtökuopissa, kun ympäri maailmaa alkoi keväällä 2020 levitä uusi raju tartuntatauti. Useat lääkeyritykset olivat tuolloin tutkailemassa muun muassa MERS-CoV-viruksen vastaisia rokotteita.
MERS-CoV on lähisukua COVID-19:n aiheuttajalle, SARS-CoV-2:lle. Etumatkan ansiosta sen piikkiproteiiniin pureva rokote saatiin hyväksytyksi käyttöön jo vuoden 2020 lopussa.
Lähetti-RNA-rokotteiden kehittämisen joustavuus ja nopeus avaa uusia mahdollisuuksia myös muiden tartuntatautien leviämisen estämiseen ja joidenkin syöpätyyppien hoitoon, ennakoi Nobel-komitea tulevaisuudennäkymiä.
Katalin Karikó on unkarilainen biokemisti, joka on noussut vaikeuksista voittoon. Hänen ajatuksensa siitä, että mRNA:n pohjalta olisi kehitettävissä tartuntatautien hoitomuotoja, ei pitkään aikaan ottanut tulta tiedeyhteisössä ja hänen uransa oli nousta pystyyn.
Ensikommentissaan palkintouutiseen Karikó sanoi, että on turha jäädä suremaan kokemiaan epäoikeudenmukaisuuksia. Ennemmin kannattaa pohtia, mitä voi tehdä seuraavaksi ja keskittyä asioihin, joita pystyy muuttamaan, hän sanoi.
Olleessaan 1990-luvulla apulaisprofessorina Pennsylvaniassa Karikó tapasi sattumalta kopiokoneen ääressä uuden kollegan, yhdysvaltalaisen immunologin Drew Weissmanin, dendriittisolujen tutkijan. Dendriittisolut ovat merkittäviä immuunijärjestelmän valppaudelle ja rokotteiden antamien immuunivasteiden aktivoitumiselle.
Ennen heidän yhteisiä tutkimuksiaan kaikki rokotteet perustuivat virusten tai niiden osien toimittamiseen immuunijärjestelmään heikennettyinä tai täysin nujerrettuina. Kun niiden pieni viesti jää puolustusjärjestelmälle mieleen, se tunnistaa varsinaisen patogeenin mahdollisen hyökkäyksen.
Karikón ja Weissmanin ajatus mRNA:n käyttämisestä viestinviejänä ei kelvannut johtaville tiedelehdille vielä vuonna 2005. Sekä Nature että Science torjuivat tutkimuksen julkaisemisen. Pieni Immunity-lehti kuitenkin hyväksyi sen.
Lopulta heidän tuloksiinsa havahtui kaksi lääkeyritystä. Ne tutkiskelivat pikku hiljaa uuden teknologian mahdollisuuksia muun muassa influenssa- ja CMV- eli sytomegalovirusten vastaisissa rokotteissa. CMV on yleisin kehitysvammaisuutta aiheuttava sikiöaikainen infektio.
Vuonna 2020 noiden yritysten nimet tulivat tutuksi koronaa vastaan rokottautuneille: Moderna ja BioNTech.
Nobel-viikko jatkuu kemialla ja fysikalla
Ruotsalaisen keksijän ja liikemiehen Alfred Nobelin testamenttaaman omaisuuden korkotuottoja jaetaan jälleen kerran luonnontieteiden edustajille, jollekulle kirjailijalle sekä ihmiselle tai järjestölle, jonka katsotaan edistäneen työllään maailmanrauhaa.
Nobel-viikko alkoi perinteisesti lääketieteen tai fysiologian voittajien tai voittajan julkistamisella. Tiistaina ovat vuorossa fysiikan ja keskiviikkona kemian tuoreet nobelistit. Loppuviikolla vuorossa ovat Nobelin kirjallisuus- ja rauhanpalkinto.
Nobel-säätiön sääntöjen mukaan palkittuja voi kussakin luonnontieteessä olla enintään kolme. Ryhmiä ei palkita. Sitä on tiedemaailmassa arvosteltu yhä voimakkaammin, koska nykytieteessä tulokset syntyvät usein jopa satojen tutkijoiden yhteistyönä.
Valitut saavat mitalinsa, kunniakirjansa ja 11 miljoonan kruunun eli noin 920 000 euron rahapalkintonsa Nobel-gaalassa Tukholmassa joulukuussa.