Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra siteerasi viikonloppuna puoluekokouspuheessaan Erika Vikmanin kappaletta Syntisten pöytä.

Hän sai kokoussalilta raikuvat aplodit. Puheen jälkeen Vikmanin kappale soitettiin salissa, ja ihmiset taputtivat sen tahdissa.

Purran puhe ja puoluekokouksen musiikkivalinta herättivät nopeasti kiinnostusta esimerkiksi iltapäivälehdissä ja sosiaalisessa mediassa.

Miksi juuri Riikka Purran viittaukset Syntisten pöytään nousivat otsikoihin, vaikka musiikkia soi poliittisissa tilaisuuksissa hyvin yleisesti?

Musiikkitieteistä väitellyt tutkija Sini Mononen uskoo, että biisikohut johtuvat siitä, että musiikki on monimerkityksellistä ja sitä voi tulkita monilla eri tavoilla. Toisaalta musiikki liittyy myös identiteettiin, ja ihmiset voivat ilmaista arvomaailmaansa musiikkia kuuntelemalla.

Kohuja voi syntyä, jos artisti ei koe, että haluaisi kannattaa jotain poliitikkoa. Myös yleisö voi kokea ristiriitaa, jos jokin heille merkityksellinen ja heidän arvomaailmaansa heijastava kappale liitetään poliittiseen liikkeeseen, joka ei vastaa omaa arvomaailmaa.

Voi siis olla, että moni ei ole mieltänyt Vikmania ja perussuomalaisia samaa arvomaailmaa edustaviksi toimijoiksi, minkä takia Syntisten pöydän hyödyntäminen yllätti ja kiinnosti mediaa myöten. Vikman on puhunut moninaisuuden puolesta, kun taas perussuomalaiset kritisoivat usein äänekkäästi woke-ideologiaa.

– Musiikilla voidaan vedota yleisöihin, luoda yhteenkuuluvuutta ja herätellä poliittisiin ajatuksiin. Samaan aikaan se on myös riski.

Biisejä on myös ymmärretty väärin

Musiikkia on esitetty paljon poliittisissa tapahtumissa – artistien luvalla ja ilman. Musiikin käyttämisestä voi olla joissain tapauksissa poliitikolle myös haittaa.

– Jos suuri yleisö pitää jotain artistia ideologisesti ja aatteellisesti arvostettavana, mutta artisti ei halua työtään yhdistettävän poliitikkoon, se voi olla imagohaitta.

Mononen nostaa esimerkiksi Donald Trumpin kampanjan, jonne oli vaikea saada muusikoita. Neil Youngin kappaleesta Rockin' in the Free World syntyi kiista, sillä Young oli itse Bernie Sandersin kannattaja. Kappaleen käyttö Trumpin kampanjassa kiellettiin.

Musiikkitieteen dosentti Juha Torvinen taas mainitsee Bruce Springsteenin kappaleen Born in the U.S.A., jota Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush kehui hienoksi isänmaalliseksi kappaleeksi. Todellisuudessa kappaleen sanoma oli päinvastainen, ja se oli kriittinen Vietnamin sotaa vastaan.

– Yleensä kohut ovat tällaisia, että ei tunneta musiikintekijää, mutta otetaan joku suosittu kappale, jonka nimi tai kertosäe sattuu sopimaan.

Erika Vikmanin kappale lienee valittu puheeseen huolella

Torvisen mukaan politiikka omii helposti itselleen biisejä ja musiikinlajeja. Poliitikot ajattelevat, että se edesauttaa heidän asiaansa.

– Politiikassa musiikkia soi ja siitä tulee joskus kohua, koska musiikki on niin tehokas tuottamaan kokemuksia ihmisille, ja poliittiset tarkoitusperät hyötyvät näistä.

Musiikkia käytetään poliittisissa tarkoituksissa erityisesti siitä syystä, että musiikki luo tehokkaasti yhtenäisyyttä.

– Musiikki kutkuttelee järkeä, tunnetta ja ruumista. Rajat minun ja vieressä seisovan kaverin välillä hämärtyvät, ja vaikutus on kokonaisvaltaisempi. Viestin perille saaminen on tehokkaampaa, kun se puetaan musiikiksi.

Mononen uskoo, että Riikka Purra pyrkii hyötymään Vikmanin suositusta artistikuvasta.

– Erika Vikmanin artistikuva on hyvin harkittu. Hän on koko kansan artisti, mennään kansan syviin riveihin, pubeihin ja baareihin, sinne syntisten pöytään. Täällä on kaikenlaista väkeä, ei hienostella, saa olla oma itsensä.

Mononen pohtii myös kuvaa, jonka Riikka Purra haluaa kappaleen avulla antaa itsestään.

– Hän ei ole enää smoothieita Instagramiinsa kuvaava Riikka Purra, vaan rasismikohussa ryvennyt ja nyt synnin päästöä hakeva Purra.

Purra siteerasi tätä kohtaa Syntisten pöydästä, jonka ovat sanoittaneet Kaisa Korhonen ja Janne Rintala ja säveltäneet Kaisa Korhonen, Janne Rintala ja Mika Laakkonen.

Kun et jaksa enää esittää mitään

Kun et suuta pysty supussa pitää

Tule luoksemme

Pöytä on jo katettu

Jos joku teistä on niin synnitön ja kunnollinen

Heittäköön päällemme tänne sen ensimmäisen kiven

Meit on täällä sekava seurakunta

Ja sellaisena kun oot sun pitää tulla

Mun viereen on paikka sulle varattu

Myös Torvinen uskoo, että Vikmanin kappale on valittu puheeseen huolella.

– Siinä saadaan rakennettua uhriutumisteemaa, että olemme vääränlaisia ja meitä kohdellaan väärin.

Kappaleeksi haluttiin todennäköisesti valita tarkoituksella todella suosittu kappale.

– Kun on populistipuolue, niin se tarttuu asioihin, jotka ovat valmiiksi suosittuja. Käytetään samoja keinoja, jotka ovat toimineet toisella saralla, tässä tapauksessa musiikissa.

Puolueettomana pysyminen voi olla artistille vaikeaa

Moni artisti on irtisanoutunut politiikasta ja haluaa olla esillä politiikan ulkopuolisena, ihmisiä yhteen tuovana hahmona.

– Halutaan esimerkiksi tuoda yleistä hyvää fiilistä, eikä olla esillä poliittisena ihmisenä, Mononen sanoo.

Toisaalta kontekstista riippuen puolueettomattomana pysyminen voi olla vaikeaa. Mononen muistelee tapausta, jossa Reino Nordin esiintyi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana leikkauspolitiikkaa vastustavassa mielenosoituksessa. Nordin totesi kuitenkin lavalla, että ei ole poliittinen henkilö.

– Hän esiintyi poliittisessa kontekstissa, joten yleisölle tuli ristiriitainen viesti.

Vikman kommentoi viikonloppuna omalla Instagram-tilillään huomanneensa Syntisten pöydän siirtyneen uuteen poliittisen ympäristöön. Vikman totesi, että taiteilijalle on palkitsevaa, kun kappaleet puhuttelevat, mutta hän korosti myös, ettei ole poliittinen henkilö.

Torvinen sanoo, että usein jos jokin kappale on kerran leimautunut johonkin asiaan, tuo se jatkossakin saman asian mieleen.

– En tiedä, kuullaanko tästä lähtien Erika Vikmanin kappale aina osana perussuomalaisten kampanjaa, riippumatta siitä, mitä Erika Vikman itse haluaa.

16.8.2023 klo 14:54: Juttua on päivitetty: Lisätty Syntisten pöydän säveltäjien ja sanoittajien nimet.