Yksittäisen vuoden positiivinen tulos ei Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtajan Sanna Lehtosen mukaan kerro pitkällä aikavälillä kuntatalouden kestävyydestä oikeastaan mitään.
– Kestävään talouteen tarvitaan ehdottomasti usean vuoden ylijäämiä sekä pysyvää tulojen ja menojen välistä tasapainoa, hän toteaa.
Pirkanmaan pienistä kaupungeista esimerkiksi Oriveden ja Virtain vuoden 2022 tilinpäätökset olivat ylijäämäisiä. Virtain ylijäämä oli kolme miljoonaa euroa ja Oriveden 1,27 miljoonaa euroa.
Muualla Suomessa esimerkiksi Mustasaari, Kaarina ja Janakkala ovat ilmoittaneet ylijäämäisistä tuloksista.
Ylijäämä syntyy, kuin tilikauden tuotot ovat kuluja suuremmat.
Kuntatalous vahva vain paperilla?
Vaikka kuntien tulos oli viime vuonna ylijäämäinen, eivät niiden rahat riittäneet kattamaan kokonaan investointitarpeita eli esimerkiksi koulujen ja päiväkotien korjauksia.
Koska esimerkiksi koulujen kaltaiset kiinteistöt liittyvät kuntien toimintaan, on Sanna Lehtosen mukaan tärkeää tarkastella niiden kykyä tehdä investointeja.
Toisin sanoen ylijäämäinen tulos ei kerro kaikkea kunnan taloudesta.
Orivedellä rahat riittivät viime vuonna investointeihin. Oriveden kaupunginjohtajan Juha Kuusiston mukaan kuntien kyky tehdä investointeja on tulevaisuudessa kuitenkin koetuksella.
Vuoden alusta käynnistynyt sote-uudistus romutti kuntien verotulot. Kun sosiaali- ja terveyshuollon palvelut siirrettiin hyvinvointialueelle, kaikkien kuntien tuloveroa alennettiin 12,64 prosenttiyksikköä.
– Kuntien budjetit puolittuivat, mutta investointitarpeita on edelleen paljon. Tulevaisuuden yksi haaste on saada rahat riittämään investointeihin, Kuusisto sanoo.
”Hyvät” koronavuodet
Kuntaliiton Lehtosen mukaan ylijäämäisiä koronavuosia, eli vuosia 2020–2022, voidaan pitää poikkeuksellisina. Korona-pandemiaa edeltäneet vuodet olivat nimittäin kuntataloudessa historian huonoimmat.
Koronavuosien poikkeuksellisen hyvää tulosta selittää Lehtosen mukaan osin se, että koronan myötä joitakin toimintoja jätettiin pois. Rokotusten ja testausten järjestämiseksi kunnat ja kaupungit ovat joutuneet tasapainottamaan talouttaan.
Oriveden kaupunginjohtajan Juha Kuusiston mukaan myös valtion myöntämät koronatuet näkyivät koronavuosina tulojen kasvuna. Ylijäämäisyyttä selittävät myös kasvaneet valtionosuudet sekä kaupungin menojen pysyminen kurissa.
Osaltaan kuntien tuloksen ylijäämäisyyteen on vaikuttanut myös positiivinen verotulokehitys. Kasvaneiden verotulojen taustalla ovat Lehtosen mukaan vahva työllisyystilanne ja esimerkiksi positiivisen vientikehityksen myötä menestyneet yritykset.
Viimeinen poikkeusvuosi
Myös vuoden 2023 tilinpäätös tulee olemaan positiivinen useassa kunnassa.
Sanna Lehtosen mukaan positiivinen tulos selittyy sillä, että osa viime vuoden korkeammilla veroprosenteilla kerätyistä verotuloista tilitetään kunnille vasta tänä vuonna.
Tilanne muuttuu kuitenkin merkittävästi ensi vuodesta alkaen, kun poikkeukselliset verotulot poistuvat.
Tästä näkökulmasta ylijäämäisten vuosien luoma puskuri on Oriveden kaupunginjohtajan mukaan positiivinen asia.
– Tulevat vuodet näyttävät tiukemmilta. On hyvä, että sukanvarressa on jotain, Juha Kuusisto sanoo.