Satakunnassa suurimman puolueen asemasta kisaavat ennakkoarvelujen mukaan SDP ja perussuomalaiset. Kuka on suurin? Vievätkö perussuomalaiset SDP:n kolmannen paikan, pääseekö kokoomus kahteen? Entä miten keskusta pärjää? Menettääkö vasemmistoliitto paikkansa?
Näin toimittaja Antti Laakso analysoi Satakunnan vaaliasetelmia 21.3.2023.
Lue alta aiemmat analyysit myös yksittäisten puolueiden tilanteesta.
Liike Nyt on rakkikoira perussuomalaisten jaloissa, kun Satakunnassa kisataan eduskuntapaikoista
Perussuomalaisissa ja varsinkin puolueen porilaisessa siivessä pelätään, että Liike Nyt voi viedä siltä ratkaisevia ääniä eduskuntavaaleissa.
Taustalla on Porin kiistelty palloiluhallihanke. Porin perussuomalaiset erotti valtuustoryhmästään syksyllä hanketta vastaan äänestäneet valtuutetut. Erotetut tekivät vastaiskun ja perustivat Porin aluevaltuustoon Liike Nytin valtuustoryhmän.
Äänten mahdollinen jakautuminen voi murskata perussuomalaisten haaveet ykköspaikasta Satakunnassa.
Sen voi sanoa jo lähes varmasti, että Liike Nytin ehdokkailla ei ole Satakunnassa mahdollisuuksia nousta eduskuntaan. Ääniä tarvittaisiin yli 10 000.
Koko artikkeli Liike Nytin vaaliasetelmista Satakunnassa (14.2.2023)
SDP:llä kova työ uusia viime eduskuntavaalien huipputulos Satakunnassa
Vuonna 2023 SDP lähtee Satakunnassa vaaleihin virallisena tavoitteenaan kolmen paikan säilyttäminen. Maakunnan demarit ovat kuitenkin realisteja ja sanovat suoraan, että päämäärä on hankala saavuttaa.
Syynä on ennen muuta ehdokasasettelu: Demarien äänikuningatar Kristiina Salonen siirtyy maakuntajohtajaksi, eikä tilalle ole saatu yhtä valovoimaista ehdokasta. Vaikka Salosen 10 430 äänestäjästä valtaosa jatkaisi demarien tukijoina, menetys on iso. Äänimäärä oli noin kolmasosa demarien koko viimekertaisesta äänipotista Satakunnassa.
Koko artikkeli SDP:n vaaliasetelmista Satakunnassa (21.2.2023)
Satakunnan kokoomuksella näytön paikka – jos kahta kansanedustajaa ei tule nyt, milloin sitten?
Satakunnan kokoomus menetti toisen kansanedustajapaikan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa eikä onnistunut sen palauttamisessa 2019. Nyt valtakunnallinen korkea kannatus olisi ulosmitattava Satakunnassa.
Kokoomuksen ykkösehdokas on raumalainen Matias Marttinen. Jos puolue onnistuu nostamaan kannatustaan riittävästi ja ottamaan toisen paikan Satakunnasta, kuka nousee Marttisen aisapariksi? Ehdolla on kaksi entistä kansanedustajaa, Jouni Lehtimäki ja sisäministerinä toiminut Anne Holmlund. Omiensa kanssa välillä pahasti riitaantunut Lehtimäki tuskin enää eduskuntaan nousee, mutta Holmlund voi ainakin pitää toivoa yllä.
Koko artikkeli kokoomuksen vaaliasetelmista Satakunnassa (22.2.2023)
Pystyykö Eeva Kalli johdattamaan keskustan yllätystulokseen Satakunnassa?
Keskustalla menee valtakunnallisesti hyvin heikosti. Satakunnassa puolueella on kuitenkin vahva kannattajapohja. Kansanedustaja Eeva Kallin jatkokautta pidetään varmana.
Eduskuntavaalien ykköspaikasta keskusta ei Satakunnassa tällä kertaa kamppaile. Kokoomuksen pitäminen takana ja kolmossijan säilyttäminen olisi sekin kova saavutus.
Jos keskusta yllättää itsensäkin, sillä on mahdollisuus kahteen paikkaan. Yhden paikan säilyttämisen pitäisi olla varmaa.
Koko artikkeli keskustan vaaliasetelmista Satakunnassa (23.2.2023)
Analyysi: Satakunnan vasemmistoliitto pitää kiinni ainoasta paikastaan – vieläkö punavihreys vetoaa teollisuustyöväkeen?
Vasemmistoliitossa tapahtuu sukupolvenvaihdos, kun teollisuustyöväkeä edustanut kansanedustaja Jari Myllykoski jää pois eduskunnasta. Puolueen kärkinimi Raisa Ranta on punavihreää, uutta sukupolvea.
Vasemmistoliiton ja Rannan tiellä on ainoastaan yksi uhka: Saako puolue enää teollisuustyöväen liikkeelle? Satakunnassa teollisuus on yhä suuri työllistäjä. Puolueen ehdokaslistalla on useita työntekijäpuolen edustajia ja luottamusmiehiä, mutta Myllykosken poisjäänti voi passivoida, jos puolueen ykkösehdokas Ranta ei puhuttele.
Koko artikkeli vasemmistoliiton vaaliasetelmista Satakunnassa (24.2.2023)
Perussuomalaisten miehillä kiivas vaalitaisto Huhtasaaren varjossa Satakunnassa
Perussuomalaisten nykyiset satakuntalaiset kansanedustajat Jari Koskela ja Petri Huru tietävät, että loppu on lähellä. Jompi kumpi joutuu mitä todennäköisimmin luopumaan paikastaan eduskunnassa, jos puolue ei saa yllättävää jättipottia.
Syynä on merikarvialaisen Laura Huhtasaaren ratkaisu palata Brysselin lihapatojen äärestä europarlamentista takaisin Suomen eduskuntaan.
Jos Huhtasaari kerää edes lähelle sen äänimäärän kuin kaksissa edellisissä vaaleissa (viimeksi 12 991 ääntä), ykköstila perussuomalaisten listalla on varma.
Koko artikkeli perussuomalaisten vaaliasetelmista Satakunnassa (27.2.2023)
Vihreillä ja pienpuolueilla yhä ylivoimaiselta vaikuttava tehtävä saada kansanedustaja Satakunnasta
Vihreissä on pitkään elätelty toivetta, että puolue pystyisi saamaan myös Satakunnasta kansanedustajan. Viime eduskuntavaaleissa puolue keräsi kuuden prosentin kannatuksen, jolla esimerkiksi Varsinais-Suomesta olisi jo menty läpi.
Satakunnassa äänikynnys on kuitenkin huomattavan korkea. Läpimeno on varma vasta, jos puolue saa yli 11 prosenttia äänistä. Todennäköisesti paikan saamiseen tarvitaan äänistä noin yhdeksän prosenttia.
Eduskuntaan pyrkii useita pieniä puolueita.
Vaikka pienellä puolueella ei Satakunnassa olisi mahdollisuuksia kansanedustajan paikkaan, ääni lasketaan toki mukaan puolueen valtakunnalliseen pottiin. Siksi pienen puolueen kannattajakaan ei heitä ääntään täysin hukkaan.
Koko artikkeli vihreiden ja pienpuolueiden vaaliasetelmista Satakunnassa (28.2.2023)