Äärimmilleen kahtiajakautunut, poliittiselta ilmapiiriltään tulehtunut Yhdysvallat käy tänään uurnille välivaaleissa.
Vaalipäivänä äänestetään tuhansissa vaaleissa senaattoreista šeriffeihin, mutta suurin mielenkiinto kohdistuu kongressin vaaleihin.
Kongressissa republikaanit havittelevat vimmatusti enemmistöä kongressin alahuoneeseen eli edustajainhuoneeseen ja ylähuoneeseen eli senaattiin.
Mitkä välivaalit?
Välivaaleja kutsutaan perinteisesti kansanäänestykseksi istuvan presidentin suosiosta, eikä presidentti Joe Bidenin hieman yli 40 prosentin kansansuosio povaa demokraateille hyvää. Historia ei ennusta yhtään parempaa: presidentin puolue häviää välivaalit lähes aina.
Mielipidemittaukset, vaalianalyytikot ja vedonlyöntimarkkinat arvioivatkin republikaanit ennakkosuosikeiksi päivän vaaleihin.
Edustajainhuoneen puolella republikaanit ovat selviä suosikkeja, senaatin kisasta odotetaan tiukkaa.
Demokraateilla on ollut Bidenin presidenttikauden ensimmäisen puoliskon ajan kongressin molemmissa kamareissa hiuksenhieno enemmistö. Kongressin hallinnan ansiosta Biden on pystynyt viemään läpi aloitteitaan pelkillä demokraattien äänillä.
Jos republikaanit voittavat enemmistön toiseenkin kongressin kamareista, Bidenin kädet olisivat paljolti sidotut loppukauden ajan. Mullistavia lakipaketteja olisi turha odottaa – jatkuvaa nahistelua Valkoisen talon ja kongressin välillä sitäkin enemmän.
Edustajainhuoneella on valtaa etenkin budjettikysymyksissä. Jos presidentti ja kongressi eivät pääse yhteisymmärrykseen budjetista, koko liittovaltion hallinto sulkeutuu.
Näin kävi viimeksi vuosien 2018 ja 2019 vaihteessa, kun Nancy Pelosin johtama demokraattienemmistö ei suostunut budjettiin, joka olisi ohjannut rahaa presidentti Donald Trumpin haluamaan raja-aitaan Meksikon rajalla.
Edustajainhuoneessa republikaaniryhmää johtava Kevin McCarthy on ennen vaaleja vihjannut haluavansa neuvotella muun muassa Yhdysvaltain tarjoamasta tuesta Ukrainalle. Hänen mukaansa ”avointen šekkien” on aika loppua.
Republikaanien kannatus Ukrainan tukemiselle on laskenut tasaisesti vuoden mittaan. Tuoreessa The Wall Street Journal -lehden kyselyssä noin puolet republikaaneista vastasi, että Yhdysvallat tarjoaa Ukrainalle liikaa tukea.
Edustajainhuoneella on myös valta asettaa hallinnon edustajia virkasyytteeseen. Demokraatit asettivat presidentti Trumpin kahdesti syyteeseen vuosina 2020 ja 2021, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin painostamisesta ja kongressitalon hyökkäyksen kiihotuksesta.
Monet republikaanit ovat vannoneet haluavansa kostaa samalla mitalla presidentti Bidenille, vaikka selvää syytä Bidenin mahdolliselle virkasyytteelle ei ole vielä esitetty.
Senaatin vaaleissa pienet marginaalit
Senaatissa demokraateilla on ennen vaalipäivää pienin mahdollinen enemmistö: 50–50-tasatilanne, jossa varapresidentti Kamala Harris on voinut keikauttaa tasatulokset demokraattien eduksi.
Tarkalleen demokraattisenaattoreita on 48, mutta lisäksi kaksi sitoutumatonta senaattoria äänestää pääsääntöisesti demokraattien mukana.
Senaatin vaaleista ennakoidaan jännitysnäytelmää, joka ratkeaa muutamassa osavaltiossa, sillä suurimmassa osassa maata ennakkosuosikki on selvä.
Katseet kohdistuvat ensi yönä erityisesti Arizonaan, Georgiaan, Nevadaan, New Hampshireen ja Pennsylvaniaan. Mielipidemittaukset povaavat kaikkiin viiteen osavaltioon tasaisia vaaleja.
Näistä osavaltioista republikaanit puolustavat senaattorin paikkaansa Pennsylvaniassa, demokraatit kaikissa muissa.
Näin ollen, jos senaatin muut vaalit menevät odotusten mukaan ja republikaanit onnistuvat pitämään senaattorinsa Pennsylvaniasta, riittää republikaaneille voitto yhdessäkin näissä neljästä osavaltiosta senaatin hallinnan kääntämiseen.
Demokraattien asemia taas parantaisi huomattavasti, jos puolue kykenisi yllätykseen Ohiossa, Pohjois-Carolinassa tai Wisconsinissa, joissa republikaanit puolustavat paikkaansa.
Seuraa senaatin vaaleissa näitä osavaltioita
Arizona
Arizonassa vastakkain ovat demokraattien istuva senaattori Mark Kelly ja republikaanihaastaja Blake Masters. Arizona oli vuosikymmeniä republikaanien luottoaluetta, mutta viime presidentinvaaleissa Biden nappasi osavaltiossa voiton.
Entinen astronautti Kelly voitti vuoden 2020 erityisvaalit, jotka järjestettiin senaattori John McCainin kuoleman takia. Nyt kokonaista kautta havitteleva Kelly on kampanjoinut poliittisen keskustan ääniä havittelevalla sanomalla.
Masters on entinen pääomasijoittaja, joka on väittänyt toistuvasti Trumpin voittaneen viime presidentinvaalit. Hän on kritisoinut Yhdysvaltojen sotilaallista tukea Ukrainalle ja vaatinut tiukempaa abortti- ja maahanmuuttopolitiikkaa.
Georgia
Georgia on toinen pitkään republikaaneja äänestänyt osavaltio, jossa Biden ja demokraattien senaattoriehdokkaat voittivat vuonna 2020. Senaattorin paikkaansa puolustaa demokraattien Raphael Warnock, jota haastaa republikaanien Herschel Walker.
Entinen pastori Warnock on Georgian ensimmäinen tummaihoinen senaattori, joka on tullut tunnetuksi etenkin Yhdysvaltain sairausvakuutusjärjestelmän laajentamisen tukijana.
Poliittinen untuvikko Walker on entinen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja, joka nousi ehdokkaaksi Trumpin tuella. Walkerin kampanjaa on pidetty laajalti kriisintäytteisenä, sillä häntä on syytetty perheväkivallasta ja aborttien maksamisesta kahdelle naiselle, vaikka hän on kampanjoinut aborttioikeuden tiukentamisella.
Nevada
Nevadassa kuljetaan toiseen suuntaan: neljässä presidentinvaalissa putkeen demokraattiehdokasta äänestänyt osavaltio saattaakin kääntyä republikaaneille.
Demokraattien istuva senaattori Catherine Cortez Masto on ensimmäinen latinonainen senaatissa. Hänen kampanjansa on keskittynyt etenkin aborttioikeuden puolustamiseen ja reseptilääkkeiden hinnanalennuksiin.
Republikaanien Adam Laxalt on osavaltion entinen oikeusministeri, joka johti viime vaaleissa Trumpin vaalikampanjaa Nevadassa. Trumpin häviön jälkeen Laxalt väitti vaalitulosta vilpilliseksi. Hän kannattaa vahvempaa rajamuuria Meksikon rajalle ja lupaa kitkeä kovilla otteilla rikollisuuden Las Vegasin alueella.
New Hampshire
New Hampshire on osavaltio, jossa demokraateilla ei pitäisi olla hätää, mutta republikaanit uskovat olevansa mustia hevosia.
Viimeisessä viidessä presidentinvaalissa demokraattia äänestäneessä osavaltiossa istuva demokraattisenaattori Maggie Hassan on löytänyt itsensä odottamattomista vaikeuksista, kun republikaanien Donald Bolduc on kirinyt viime metreillä kannatuseroa kiinni.
Hassan on maltillinen demokraatti. Hän on kampanjoinut puoluerajojen yli tehtävällä yhteistyöllä ja lupaamalla puolustaa yleistä aborttioikeutta.
Entinen prikaatikenraali Bolduc on väittänyt edellisten vaalien olleen vilpilliset Trumpia vastaan, mutta hän on pehmentänyt puheitaan vaalipäivän lähestyessä. Hän on keskittynyt kampanjansa loppupuolella inflaatioon.
Pennsylvania
Pennsylvania on illan ainoa osavaltio, jossa demokraateilla on hyvät mahdollisuudet saada oma senaattori nykyisen republikaanisenaattorin tilalle.
Istuva republikaanisenaattori Pat Toomey, joka äänesti vuonna 2021 virkasyytemenettelyssä Trumpin viraltapanon puolesta, päätti olla asettumatta ehdolle uudelle kaudelle.
Republikaanien ehdokkaaksi päätyi Trumpin tuen saanut entinen sydänkirurgi Mehmet Oz, joka on tullut tunnetuksi tv-ohjelmastaan Dr. Oz Show. Hän on kotoisin naapuriosavaltio New Jerseysta, minkä on ennakoitu laskevan hänen pisteitään pennsylvanialaisten mielissä. Oz on korostanut lääkäritaustaansa ja keskittynyt lupaukseensa hillitä inflaatiota.
Demokraattien John Fetterman on osavaltion nykyinen varakuvernööri, jonka kampanjointia on vaivannut hänen toukokuussa saamansa aivohalvaus. Fetterman oli koko kesän poissa kampanjakentiltä, eikä hän ole vieläkään tervehtynyt kokonaan, mikä näkyi lokakuisessa vaaliväittelyssä. Fetterman on kampanjoinut aborttioikeuden puolustajana ja minimipalkkojen nostajana.
Senaatilla on valtaa erityisesti virkanimityksissä, kuten liittovaltion tuomareiden nimitysten vahvistamisessa.
Suurin panos tuomarinimityksissä on maassa merkittävää valtaa käyttävään korkeimpaan oikeuteen, jonka tuomareissa on tällä hetkellä 6–3 konservatiivienemmistö.
Uusi tuomarinimitys voi tulla eteen, jos tuomareista yksi tai moni jää vapaaehtoisesti eläkkeelle tai kuolee.
Jos republikaanit voittavat senaattiin enemmistön, todennäköinen senaatin uusi enemmistöjohtaja Mitch McConnell ei taatusti antaisi Bidenille mahdollisuutta viedä korkeimpaan oikeuteen liberaaliksi arvioimaansa tuomaria. Tuomareiden vahvistaminen alemmillekin oikeusasteille voisi tyssätä.
Kyse on taloudesta
Yhdysvalloissa talous on vaalista toiseen tärkein vaaliteema, joten maata vaivaava korkein inflaatio yli 40 vuoteen on taannut, että juuri muusta ei vaalien lähestyessä ole puhuttu.
The New York Times -lehden vaalien alla teettämässä kyselyssä talouden tai inflaation mainitsi maan akuuteimmaksi ongelmaksi 44 prosenttia vastaajista.
Republikaanien ehdokkaat ovatkin syksyn aikana kuin yhdestä suusta syyttäneet demokraatteja vastuuttomiksi taloudenhoitajiksi, jotka kiihdyttäisivät inflaatiota entisestään.
Demokraatit puolestaan panevat toivonsa siihen, että korkeimman oikeuden kesäinen päätös kumota yleinen aborttioikeus innostaa puolueen äänestäjät uurnille ja tuo puolueelle etenkin puoluepoliittisesti sitoutumattomista naisista uusia äänestäjiä.
Korkeimman oikeuden päätöksen johdosta jokainen osavaltio määrittelee nyt itse lakinsa abortin suhteen, joten monessa osavaltiossa järjestetään tänään myös kansanäänestys aborttilaista.
Demokraattien huolta on syksyn mittaan kuitenkin lisännyt talouden ajaminen äänestäjien mielissä aborttikysymyksen ohi.
The New York Timesin kyselyssä aborttioikeuden vastasi tärkeimmäksi kysymykseksi vain neljä prosenttia vastaajista. Lisäksi vielä syyskuussa sitoutumattomien naisten kannatus meni 14 prosenttiyksikön erolla demokraateille, lokakuun lopulla 18 prosenttiyksikön erolla republikaaneille.
Latinoäänet ratkaisevassa roolissa
Yhdysvaltain politiikan viime vuosien selvä trendi on ollut demokraattien muuttuminen jokaisessa vaalissa yhä enemmän korkeakoulutettujen puolueeksi.
Trumpin nousun jälkeen puhuttiin, että työväenluokkaiset valkoihoiset äänestäjät kaikkosivat demokraateilta. Nyt myös ilman korkeakoulututkintoa olevat latinot ovat kääntymässä republikaaneihin päin.
Republikaanien arvioidaan voivan saada tänään latinoiden äänistä lähes puolet, kun vielä vuoden 2018 välivaaleissa alle kolmannes latinoista äänesti republikaania. Erityisen nopeaa tahtia republikaanien puolelle ovat kääntymässä latinomiehet – usein arvokysymyksten vuoksi.
Katseet ovat etenkin Nevadassa, jossa latinoiden osuus osavaltion väestöstä on maan suurimpien joukossa. Nevada on myös yksi maan vähiten koulutetuista osavaltioista. Nousevatko Nevadan työväenluokkaiset latinot senaatin enemmistön ratkaisijoiksi?
Trumpin valheen varjo vaalien yllä
Vaaleihin tuo oman panoksensa, kukapa muukaan kuin entinen presidentti Donald Trump.
Trump on kampanjoinut pitkin vuotta ahkerasti suojattiensa puolesta ja pohjustanut samalla odotettua kampanjaansa vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Trump on jatkanut toistuvasti valheellisen väittämän levittämistä siitä, että hän olisi ollut viime vaalien todellinen voittaja.
Trump on saanut juurrutettua syvälle republikaanien äänestäjäkuntaan uskomuksen, että vaaleissa joko republikaanit voittavat tai demokraatit huijaavat. Tämä kävi selväksi kesällä, kun Trumpin valheita levittäneet ehdokkaat dominoivat republikaanien esivaaleissa ja pääsivät laajalla rintamalla puolueen vaaliehdokkaiksi.
The New York Timesin laskennan mukaan vaaleissa kongressiin ja osavaltioiden päättäviin asemiin ehdolla olevista republikaanista selvä enemmistö – yli 370 ehdokasta – on joko epäillyt tai suoraan kiistänyt viime vaalien tulosten rehellisyyden.
Trumpin ote republikaaneista on kiistämätön, mutta hänen suosionsa koko kansan keskuudessa on 40 prosentin tuntumassa. Demokraatit ovatkin kampanjoineet korostamalla Trumpin suojattien tiivistä sidettä johtajaansa ja heidän tuottamaansa vaaraa maan demokratialle.
Demokraattien viesti ei ole tuottanut tulosta, sillä kyselyissä vain murto-osa kansasta pitää demokratian tilaa maan suurimpana ongelmana.
Valtaosa republikaaneista on kertonut olevansa valmis äänestämään tänään viime vaalien tulokset kiistäviä ehdokkaita ja ainoastaan noin kolmannes republikaaneista vastasi pitävänsä vaaleja rehellisinä, jos republikaanit eivät voita kongressiin enemmistöä.
Osavaltioissa kuvernööreiksi ja vaalien järjestämisestä vastaavan korkeimman virkamiehen eli osavaltiosihteeriin virkaan ehdolla olevista republikaaneista lukuisat ovat kampanjoineet sanomalla, että he eivät olisi vahvistaneet viime vaalien tuloksia.
Monet republikaaniehdokaat eivät ole sitoutuneet tunnustamaan myöskään tämän päivän vaaleissa mahdollista tappiotaan, mikä on herättänyt jo etukäteen huolta levottomuuksien mahdollisuudesta vaalipäivän jälkeen.
Lue myös: Rusty Bowers pelkää jo omaa puoluettaan – Yhdysvaltain välivaalit näyttävät, jatkuuko radikaalien republikaanien voittokulku
Ääntenlaskennassa voi kestää, mutta luultavasti ei päiviä
Äänestyspaikat sulkeutuvat suurimmassa osassa maata kello 20.00 paikallista aikaa. Maan monen eri aikavyöhykkeen vuoksi tuloksia alkaa saapua ensin maan itärannikolta Suomen aikaa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kello 2.00 alkaen.
Tämän jälkeen äänestäminen päättyy asteittain länsirannikon suuntaan. Viimeisenä äänestyspaikat sulkeutuvat Alaskassa kello 8.00 Suomen aikaa.
Suurimmassa osassa osavaltioita äänestäminen loppuu joko kello 3.00 tai 4.00 Suomen aikaa, joten varhain keskiviikkoaamulla ääntenlaskenta on täydessä vauhdissa.
Äänestyspaikkojen sulkeutumisajat (Suomen aikaa):
Kello 2.00: Etelä-Carolina, Georgia, Indiana, Kentucky, Vermont, Virginia
Kello 2.30: Länsi-Virginia, Ohio, Pohjois-Carolina
Kello 3.00: Alabama, Connecticut, Delaware, Florida, Illinois, Maine, Maryland, Massachusetts, Mississippi, Missouri, New Hampshire, New Jersey, Oklahoma, Pennsylvania, Rhode Island, Tennessee, Washington D.C.
Kello 3.30: Arkansas
Kello 4.00 Arizona, Colorado, Etelä-Dakota, Louisiana, Kansas, Michigan Minnesota, Nebraska, New Mexico, New York, Pohjois-Dakota, Texas, Wisconsin, Wyoming
Kello 5.00 Iowa, Montana, Nevada, Utah
Kello 6.00 Kalifornia, Idaho, Oregon, Washington
Kello 7.00 Havaiji
Kello 8.00 Alaska
Kuten viime presidentinvaaleissa, demokraatit ovat jälleen äänestäneet republikaaneja aktiivisemmin ennakkoon. Niissä osavaltioissa, joissa ennakkoäänet on laskettu etukäteen, demokraatit ottavat aluksi selvän kaulan. Vaalipäivän äänet ensin laskevissa puolestaan republikaanit.
Joidenkin osavaltioiden tuloksia voidaan joutua odottamaan. Esimerkiksi Pennsylvaniassa on varoitettu etukäteen, että osavaltio tuskin saa tuloslaskentaa valmiiksi vaali-illan aikana.
Välivaaleissa on kuitenkin vähemmän äänestäjiä kuin presidentinvaaleissa, eikä tänä vuonna äänestetä yhtä paljoa postiäänillä, joten ääntenlaskennan pitäisi edetä ripeämmin kuin kaksi vuotta sitten.
Joissakin osavaltioissa, kuten Georgiassa, ehdokkaan täytyy saada yli 50 % äänistä tai vaali menee uusintakierrokselle. Senaatin enemmistö ei välttämättä olekaan tiedossa vielä hetkeen, jos vaalit ovat odotetun tiukat.
Yle seuraa ääntenlaskennan etenemistä verkossa koko yön ja Ylen aamussa kello 6.25 alkaen.
Pitävätkö demokraatit enemmistönsä kongressissa vai saavatko republikaanit molemmat salit haltuun? Pystytäänkö Yhdysvalloissa käymään vaaleja enää rauhanomaisesti? Voit keskustella aiheesta 9.11.2022 kello 23.00 asti.