Ensi viikolla tasavallan presidentti Sauli Niinistö on totisen paikan edessä. Valkoisessa talossa vastassa on runtelevan kättelyotteensa kuuluisaksi tehnyt Donald Trump. Mikäli Niinistön tilalla olisi presidentin paikkaa tavoitteleva vasemmistoliiton Merja Kyllönen, olisi Trumpilla edessä yllätys.
– Hänen kättelynsä on ollut aina enemmän tai vähemmän häikäisevä osoitus suhtautumisesta muihin ihmisiin. Ehkä minä yllättäisin hänet, ja rutistaisin sellaiseen karhumaiseen syleilyyn, Kyllönen pohtii.
Aggressiivisen kättelydiplomatian lisäksi vaikeuskerrointa nostaa se, että Trump on monessa keskeisessä asiakysymyksessä täysin eri sivulla kuin Suomi. Ero näkyy erityisesti suhtautumisessa ilmastonmuutokseen.
Tiedossa olevat presidenttiehdokkaat, perussuomalaisten ehdokkaaksi todennäköisesti nousevaa Laura Huhtasaarta lukuun ottamatta, mainitsevat haluavansa keskustella Yhdysvaltojen sitoutumisesta ilmastosopimukseen.
– Ilmastokysymys on varmasti kaikkein merkittävin asia. Nostaisin sen keskusteluun sillä ajatuksella, että Yhdysvallat ei kokonaan jättäytyisi pois. Maailman nälkä- ja vesiongelmat eivät ratkea sillä, että suljetaan silmät siltä todellisuudelta missä eletään, vasemmistoliiton Kyllönen sanoo.
"Tarve kriittiseen tapaamiseen"
Kahdenkeskinen tapaaminen on harvinainen tilaisuus nostaa Valkoisen talon pöydälle Suomelle tärkeitä kysymyksiä. Presidentti Niinistön mukaan hän aikoo tapaamisessa käsitellä esimerkiksi Itämeren tilanteeseen ja arktiseen alueeseen liittyviä asioita.
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen toivoo tapaamista, jossa myös erimielisyydet tuodaan selvästi esille.
– Tällä kertaa olisi tarve kriittiseen tapaamiseen. Suhteiden ylläpitämisen tärkeyttä pitää korostaa, mutta samalla on oltava itsetuntoa todeta se, että Yhdysvaltojen eristäytyvä politiikka ei ole sitä, mitä me kansainväliseltä yhteistyöltä toivomme, Vanhanen sanoo.
Yhdysvaltojen eristäytymistä vastaan puhuu myös vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto.
– Maailmankauppaa ei edistetä muureja rakentamalla eikä protektionismilla. Yhdysvaltojen kauppapolitiikka luo tänä päivänä riskin myös suomalaiselle yritystoiminnalle, Haavisto sanoo.
Lisäksi rauhanvälityksen parissa työskennellyt Haavisto haluaisi keskustella Trumpin kanssa Pohjois-Korean tilanteesta.
– Yhdysvallat tekee Korean niemimaalla isoja päätöksiä juuri näinä päivinä. Pohjois-Korea elää omassa todellisuudessaan, mutta sitä ei pitäisi myöskään provosoida. On hyvin tärkeää, että tilanne pyritään ratkaisemaan rauhanomaisesti.
Trumpin rikkinäinen puhelin
Presidentti Trumpia ihailevan perussuomalaisten Huhtasaaren agendalla olisi kansainvälisistä konflikteista keskusteleminen.
– Kysyisin, miten presidentti Trump näkee Syyrian ja Ukrainan tilanteen, ja miten siinä voitaisiin edetä yhdessä Venäjän kanssa. Lisäksi kysyisin, miten Suomen ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa voitaisiin piristää, Huhtasaari sanoo.
RKP:n ehdokas Nils Torvalds nostaisi esiin Suomen ja Yhdysvaltojen välisen tiedusteluyhteistyön. Tosin asiasta keskusteleminen Trumpin kanssa ei tule olemaan helppoa, hän arvioi.
– Jokainen joka puhuu Trumpin kanssa, joutuu tekemisiin rikkinäisen puhelimen kanssa. Sanoma ei välttämättä mene perille, Torvalds sanoo.
Tilaisuutta ei ongelmista huolimatta kannata jättää käyttämättä.
– Hänen ympärillään kuitenkin on ihmisiä, jotka ovat täysjärkisiä ja toimintakykyisiä. Tärkeintä olisi saada hyväksyntä sille, että Suomen turvallisuusjärjestelmä voisi kommunikoida Yhdysvaltojen turvallisuusorganisaatioiden kanssa ja saada välttämätöntä informaatiota, Torvalds sanoo.
Ei lisäjoukkoja Afganistaniin
Keskusteluissa saattaa nousta esille myös Afganistanin tilanne. Viime viikolla pitämässään puheessa Trump ilmoitti Yhdysvaltojen lisäävän joukkojen määrää Afganistanissa.
Helsingin Sanomien haastattelussa ulkoministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Timo Kantola arvioi, että Yhdysvallat tulee lähestymään myös Suomea asian tiimoilta.
Presidentti Niinistön mukaan Suomelle ei ole tullut pyyntöä lisäjoukoista eikä presidentti halua ennakoida, miten Suomi toimii, jos pyyntö tulee.
Ulkoasiainvaliokunnassa puheenjohtajana toimiva Vanhanen kaipaa Yhdysvalloilta tarkempia tietoja Afganistanin suunnitelmista. Trumpin mahdolliseen pyyntöön ensi viikolla olisi hänen mielestään syytä vastata kieltävästi.
– Tällä kertaa sinne ei tarvitse viedä tuliaisia. Viimeisen 20 vuoden aikana Yhdysvaltojen vierailuilla on Irak tai Afganistan ollut melkein aina esillä. Nyt järjestyksen on oltava se, että Yhdysvallat kertoo ensin oman suunnitelmansa strategiansa muuttamisesta. Sen jälkeen meidän on Suomessa harkittava rauhassa, mitä tehdään, Vanhanen sanoo.
Myös muut tiedossa olevat presidenttiehdokkaat ovat samoilla linjoilla. Nato-johtoiseen kriisinhallintaoperaatioon osallistuu tällä hetkellä noin kolmenkymmenen suomalaisen joukko, eikä määrää ole ehdokkaiden mielestä tarpeen kasvattaa.