Washingtonissa oli eilen keskiviikkona koolla terrorismin, erityisesti Isisin, vastaisia toimia pohtiva kokous, jossa ovat olleet paikalla myös EU-maiden ulkoministerit, Suomesta puolustusministeri.

Washingtonissa, niin kuin aiemmissakin kokouksissa, eurooppalaisia on vaivannut sama kysymys. Mitä presidentti Donald Trumpin Yhdysvallat aikoo ja mihin eurooppalaisia pyydetään sitoutumaan?

EU- ja Nato-maiden johtajille on toistaiseksi epäselvää, mitä toimia Yhdysvallat valmistelee ja mitä se haluaa liittolaisiltaan. Oletuksena on rahallinen tuki, mutta myös ilmeisesti joukkoja erilaisiin operaatioihin.

Eurooppalaiset johtajat joutuvat nyt päättämään, kelpaako Trumpin Yhdysvallat enää samassa merkityksessä johtovaltioksi Euroopalle kuin toisen maailmansodan jälkeen. Jos vastaus on ei, se edellyttää, että Euroopan maat pystyvät kokoamaan rivinsä ja takaamaan kansalaistensa turvallisuuden omien arvojensa pohjalta.

Presidentti Trumpin lausunnot viime kuukausien aikana eivät ole helpottaneet tilannetta. Hän on vaatinut Yhdysvaltoihin muslimien maahantulokieltoja, hehkuttanut kidutuksen toimivuutta terroristijahdissa ja kutsunut Euroopan turvallisuustilannetta hirveäksi sotkuksi.

Trump allekirjoitti tammikuussa määräyksen laatia kuukaudessa suunnitelma toimista, joilla terroristijärjestö Isis nujerretaan. Asia ei koske vain Yhdysvaltoja vaan myös terrorismin vastaiseen sotaan kutsuttuja Nato-liittolaisia ja kumppaneita, jollainen Suomikin on.

Euroopan maiden on helppo hyväksyä osa Yhdysvaltain suunnitelmista, kuten pyrkimys rajoittaa Isisille päätyvää taloudellista tukea ja estää sosiaalisen median käyttö rekrytointiin ja markkinointiin.

Lontoon iskussa tekijä käytti samaa hirvittävää metodia kuin terroristit Nizzassa ja Berliinissä aiemmin, auton ohjaaminen summittaisesti väkijoukkoon. Terroristitutkijoiden mukaan teoista on saatettu antaa ohjeet netissä tai sähköpostilla, eikä tekijöiden tarvitse olla kuin löyhästi sidoksissa jihadistijärjestöihin.

Irakissa ja Syyriassa toimiva jihadistijärjestö Isis harjoittaa julmaa ja keinoja kaihtamatonta terroria ja on maailman valtioiden yhteinen vihollinen. Presidentti Martti Ahtisaari on todennut, että Isis on tällä hetkellä ainoa konfliktien osapuoli, jonka kanssa ei voi neuvotella.

**Trumpin lausunnot **ovat kuitenkin jättäneet epäilyksen, että Yhdysvaltain uuden hallinnon tähtäimessä ei ole vain Isis vaan epämääräisemmin muslimit.

Se vaivaa Euroopan johtajia, sillä Irakin sodan jälkeinen krapula ei ole vielä Euroopassa helpottanut.

Syyskuun 11. päivän isku kaksoistorneihin vuonna 2001 New Yorkissa käynnisti terrorismin vastaisen sodan, johon useat Nato-maat Britannia etunenässä lähtivät mukaan. Euroopan rintama hajosi Irakin sodassa – Saksa, Ranska ja Belgia vastustivat sodan aloittamista.

Sittemmin Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tutkimusryhmä joutui myöntämään, että Irakiin mentiin valheellisilla perusteilla, joukkotuhoaseista tai kytkennöistä terroristijärjestö al-Qaidaan ei löytynyt näyttöä. Sen sijaan näyttöä on löytynyt sille, että hyökkäys Irakiin palveli suurvallan tarvetta kostaa 911-isku sekä Yhdysvaltain puolustusteollisuutta.

Saddam Husseinia ei pidetty Euroopassakaan mallihallitsijana, mutta tuhottu Irak on synnyttänyt jotain pahempaa – Isisin kalifaatin. Irakin sodan jäljet ovat näkyneet myös Euroopassa nousevana terrorismin uhkana ja kiristyneinä suhteina muslimivähemmistöihin.

Euroopan muistissa on myös kansainvälinen kohu sotavankien lentokuljetuksista kidutuskeskuksiin, irakilaisten vankien raakalaismainen kohtelu ja siviilien surmat.

Trumpin suunnitelma terrorismin vastaisesta sodasta on pitänyt sisällään myös mahdollisuuden muuttaa Yhdysvaltojen voimakäyttövaltuuksia ja kansainvälisen oikeuden sopimuksia. Mitä ne käytännössä lopulta tarkoittavat, on vielä auki. Euroopan maille kansainvälisen oikeuden ja YK:n aseman sivuuttaminen on mahdotonta.

Tai jos se on mahdollista, on arvojen ytimestä luovuttu.

**EU:n yhteistä puolustusta **edistävä suomalainen kenraaliluutnantti, EU:n sotilasesikunnan päällikkö Esa Pulkkinen sanoo, että esikuntia tarvitaan sitä varten, että Eurooppa voi johtaa omia operaatioitaan eikä siihen tarvita ketään muuta. Tähtäimessä on paitsi keskinäisen avunannon selkiyttäminen myös operaatiot siellä, missä ovat terrorismin ja pakolaisuuden juuret, Pohjois-Afrikassa.

Yhdysvaltain ja sen liittolaisten roolia puidaan tarkkaan Naton kokouksissa huhtikuussa Brysselissä ja toukokuun huippukokouksessa. Niissä pitäisi selvitä, miten yhteneväinen näkemys Euroopan johtajalla, Saksan liittokansleri Angela Merkelillä ja presidentti Donald Trumpin johtamalla Yhdysvalloilla on terrorismin vastaisesta sodasta 2.0.