Miehet hallitsevat kunnallisvaaliehdokaslistoja Kanta-Hämeessä. Esimerkiksi nykyisistä valtuustopuolueista perussuomalaisten ehdokkaista on naisia vain vajaa neljännes. Vihreillä sen sijaan naisten suhteellinen osuus ehdokkaista on maakunnan suurin, useampi kuin kaksi kolmesta.

Peräti kolmessa kunnassa, Humppilassa, Hausjärvellä ja Lopella, perussuomalaiset ei onnistunut houkuttelemaan yhtään naista kunnallisvaaliehdokkaaksi. Toisaalta vihreillä Jokioisten kaikki ehdokkaat ovat naisia.

Keskustan, kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien ehdokkaista naisia on selvästi alle 40 prosenttia. Vasemmistoliitolla naisia on lähes puolet ja kristillisdemokraateilla hieman yli puolet ehdokkaista. Sataan prosenttiin yltää vain Feministinen puolue: maakunnan ainoa ehdokas Riihimäellä on nainen.

Kaikkiaan valtuustopaikkaa tavoittelee maakunnassa 576 naista yhteensä 1 411 ehdokkaasta.

Kympin oppilaan ongelma

Naisten ehdolle asettumisen esteeksi voi muodostua kodin, työn ja luottamustoimien yhteensovittaminen.

Ruuhkavuosien ajanpuutteen lisäksi ensimmäistä kertaa ehdolle lähtevä Rebekka Paakkola (vihr.) Hämeenlinnasta uskoo, että naisten epäröintiin on syynä myös niin sanottu kympin tytön ongelma.

– Naiset ovat niin kriittisiä itseään kohtaan. Naiset kokevat, että kaikki pitää osata aina kympin päälle, ennen kuin uskaltaa lähteä mukaan, miettii Rebekka Paakkola.

Paakkola sai itse herätyksen politiikkaan viime kesänä.

– Syynä oli uteliaisuus. Tämä maailma alkoi tuntua kylmältä ja kolkolta paikalta. Tuntui siltä, että jotain täytyy tehdä. Kun sitten pyydettiin mukaan, niin mietin hetken ja lähdin. Toivottavasti voin vielä jotenkin myös vaikuttaa asioihin, sanoo Rebekka Paakkola.

Naisten osaamista kaivattaisiin

Valtuustotyö vie paljon aikaa. Se voi olla etenkin nuorille, perheellisille naisille vaikea yhteensovitettava muun elämän kanssa.

– On selvää, että valtuustotyö vie aikaa. Etenkin nuorilla naisilla, joilla on perhettä, on vaikeaa lähteä ehdokkaaksi, arvioi Hämeenlinnan valtuustotyön keväällä jättävä Helena Hirviniemi (kok.).

Hirviniemi ymmärtää naisten ongelman, mutta kannustaa silti ehdokkuuteen.

– Naisilla on sellaista osaamista, jota kunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan.

Helena Hirviniemen valtuustouran päättymiseen on selkeä syy.

– Olen ollut kunnallisissa tehtävissä ensin virkamiespuolella kuusikymmenluvun lopulta lähtien ja nyt neljä ja puoli vuotta valtuustossa. Ikää on sen verran paljon, että on aika tehdä tilaa nuoremmille.