Helsingissä järjestetyn Suomen vastarintaliikkeen mielenosoituksen jälkeen päättäjien hitautta ja hiljaisuutta rasismin tuomitsemisessa on kritisoitu. Lauantaina 24. syyskuuta Helsingissä osoitetaan mieltä hiljaisuuden kulttuuria vastaan otsikolla Peli poikki - rikotaan hiljaisuus.

Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liiisa Anttila puolustaa poliitikkoja muun muassa sillä, että kehitys on ollut varsin nopeaa.

– Tilanne ei ole ollut näin tulehtunut. Runsaan vuoden aikana asiat ovat kehittyneet nopeasti. Lainsäädännön ajantasaisuus on arvioitava uudelleen, ja sillä työllä on nyt kiire. Tarvitaan konkreettisia toimia, ja tiedän, että sisäministeri Paula Risikko työskentelee asian eteen niin nopeasti kuin pystyy, sanoo Anttila.

Sirkka-Liisa Anttilan kotikaupunki Forssa on ollut tapetilla kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden välisten erimielisyyksien näyttämönä.

Miksei valtakunnallisesti tunnettu poliitikko ole julkisesti ottanut pesäeroa erimielisyyksiin?

– En hyväksy väkivaltaa missään oloissa, mutta Forssan tilanteesta en tiedä riittävästi, jotta pystyisin ottamaan siihen julkisesti kantaa. En ole siellä mukana, ja nyt näyttää siltä, että on parasta olla hiljaa. Kysymys on siitä, että asiat pitäisi tuntea paljon paremmin. Ei voi lähteä keskustelemaan, jos ei tiedä tarpeeksi, sanoo Anttila Forssasta.

Ääriliikkeisiin kuuluminen kriminalisoitava

Ääriliikkeisiin kuulumisesta on tehtävä rangaistavaa, vaatii Sirkka-Liisa Anttila.

– Ääriliikkeet ja niihin kuuluminen ei tällä hetkellä ole laissa rangaistavaa, mutta tulevaisuudessa sen täytyy olla, sanoo Anttila.

Helsingin keskustassa Suomen vastarintaliikkeen mielenilmauksessa pahoinpidellyn miehen kuolema nosti keskusteluun suomalaisen lainsäädännön.

Anttila sanoo, että tähän saakka on kuviteltu riittäväksi toimenpiteeksi se, että rasistisista rikoksista tuomitaan rikoslain pohjalta. Nyt näyttää siltä, että lainsäädännössä on mentävä pidemmälle. Rasististen tekojen lisäksi myös ääriliikkeet ja niihin kuuluminen on tehtävä rangaistavaksi.

– Rasistiset julisteet, plakaatit ja muut ulkoiset merkit kuuluvat tähän kokonaisuuteen, ne eivät kuulu demokraattiseen yhteiskuntaan. Asiantuntijoiden kanssa täytyy tietenkin tarkasti keskustella se, missä menevät sananvapauden ja mielipiteen ilmaisun rajat. Minusta tähän keskusteluun on jo mielestäni sitouduttu, sanoo kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

Leimaantumisen pelko sulkee suut

Anttilan mukaan rasismia pitää torjua myös avoimesti puhumalla. Nyt monet, joilla on asiallisia kysymyksiä mielessään pysyvät hiljaa rasistiksi leimaantumisen pelossa.

– Rasismikeskustelu pitäisi avata paremmin. Kritisoivat puheet eivät aina ole rasismia, vaan asiallisia kysymyksiä, joihin halutaan selkeitä vastauksia. Kyllä kansalaisilla pitää olla oikeus kysyä. He, joilla on kysyttävää, sulkevat nyt suunsa rasistiksi leimaantumisen pelossa.

– Tehokas rasismin torjunta lähtee paremmasta yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Tällä hetkellä Suomessa on 300 000 työtöntä, joista osa ei löydä merkitystä elämälleen. Pitkään jatkunut työttömyys voi olla alkusysäys valua äärijärjestöjen toimintaan.