Dopingista kärynneille urheilijoille olisi hyvä antaa nykyistä kovemmat tuomiot, rangaistukset. Tätä mieltä on kävelyn maailmanmestari ja Kansainvälisen olympiakomitean henkilöjäseneksi ehdolla oleva Sari Essayah.
Hän sanoo Yle Urheilun haastattelussa, että toisesta dopingkärystä kannattaisi antaa urheilijalle automaattisesti elinikäinen kilpailukielto
- Itse näkisin, että tämäntyylinen kehitys ei olisi ollenkaan huono. Tietysti näissä asioissa kansainväliset lajiliitot ja Wada (Maailman antidopingtoimisto) pohtivat näitä säännöksiä.
- Jos olisi toisesta kärystä ehdoton elinikäinen kilpailukielto, voitaisiin varmistaa, että emme enää näkisi useasti dopingrikkeistä kiinni jääneitä, jotka hetken päästä aina palaavat uudestaan kisoihin. Ne toimisivat enemmän pelotteena.
Essayah muistuttaa, että esimerkiksi yleisurheilussa osa kahden vuoden kilpailukiellossa olleista urheilijoista on toistuvasti jäänyt kiinni dopingrikkomuksista.
- Muun muassa valkovenäläisiä urheilijoita on nähty hyvin usein kilpailuissa, vaikka heillä saattaa olla takana useampia käryjä. Myös USA:n urheilijoista on vastaavia esimerkkejä, Essayah sanoo.
Hän myös korostaa, että testausjärjestelmien pitää olla tehokkaita.
- Tarvitsemme sellaista testausjärjestelmää, jossa testejä tehdään säännöllisesti ja kaikki maat ovat testauksen piirissä. Nyt on maita, joihin kansainväliset testiryhmät joutuvat hakemaan viisumia. Heidän on tosi vaikea päästä paikan päälle, ja kun he ovat paikalla, tavoiteltu urheilija ei välttämättä enää ole siellä, missä he ovat hänen kuvitelleen olevan.
Essayah sanookin, että nyt tarvitaan kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten yhteistyötä.
- Pitää myös varmistaa, että kansallisilla antidopingtyötä tekevillä viranomaisilla on yhteinen tavoite. Esimerkiksi Venäjällä toiset pyrkivät peittelemään dopingia, kun toiset yrittävät sitä testata.
- En myöskään pidä ollenkaan vanhanaikaisena ajatuksena, että urheilijan polkuun kuuluu myös selkeästi valistus, informointi ja normaali antidopingtyö, mikä ei välttämättä ole kaikissa maissa urheilujärjestelmässä sisällä samalla tavalla kuin se on esimerkiksi suomalaisessa urheilujärjestelmässä.
Essayah sanoo, että tällaisia huonoja maita on esimerkiksi Venäjä ja Kiina.
”Todennäköisesti paras mahdollinen ratkaisu”
Tänään Kansainvälinen olympiakomitea päätti, että Venäjän joukkuetta ei suljeta pois Rion olympialaisista. KOK:n päätöksen mukaan vastuu venäläisurheilijoiden pääsystä Rioon siirtyy nyt eri lajien kansainvälisille lajiliitoille.
Venäjä ei voi kuitenkaan lähettää kisoihin urheilijoita, jotka ovat aikaisemmin jääneet kiinni dopingista.
- Kansainvälisen oikeuden valossa tämä on todennäköisesti paras mahdollinen ratkaisu. Tässä suljetaan kaikki ne urheilijat pois, jotka ovat jossakin vaiheessa jääneet dopingista kiinni. Sen lisäksi aika tiukoilla ehdoilla kansainväliset lajiliitot velvoitettiin tutkimaan mahdollisesti hyväksyttävien urheilijoiden taustat. Venäjän lajiliittojen tekemät dopingtestit eivät riitä, vaan pitää olla kansainvälinen näyttö (testi) takana. Uskon, että kansainväliset lajiliitot pystyvät tätä kautta tekemään oikeat ratkaisut, Essayah sanoo.
Minkälaisia seurauksia sillä olisi ollut, jos koko Venäjän joukkue olisi suljettu?
- Sitä on tosi vaikea ennakoida sen tähden, koska tällaista ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Luulen, että KOK haki aikaa käydäkseen juridisia neuvonantajia ja heidän kanssaan käymiään keskustelujaan läpi, jolloin varmasti löytyi syy, miksi päädyttiin tällaiseen linjanvetoon, Essayah sanoo.
Hän näkee dopingtyön tulevaisuuden erittäin hyvänä, koska KOK:n päätös kertoo siitä, että kansainvälisissä lajiliitoissa ja KOK:ssa puhaltavat uudet tuulet.
- Tällaisia asioita ei enää lakaista maton alle, vaan aivan selvästi halutaan puhdas urheilu nostaa urheiluliikkeen keskiöön ja suojata nimenomaan puhtaita urheilijoita.