Paljastunut veroparatiisijärjestely yllätti kansanedustaja Timo Kallin. Erityisen raskauttavana hän pitää Nordean osuutta.
– Vaikka yrityksen taholta on vakuutettu, että he ovat vain olleet järjestelijöinä, jotta nämä asiakkaat voisivat maksaa veronsa, niin kyllä se oli suuri yllätys.
Kallin mukaan harmaan talouden torjuntaan pitää nyt osoittaa lisää resursseja sekä verohallinnolle että poliisille.
– Varmaan nyt joudutaan pohtimaan ja miettimään, että onko nyt tässä tilanteessa sellainen paikka, että lisäresursseja pitää myöntää.
Sipilän hallitus leikkasi harmaan talouden torjunnasta
Aluksi lisäresursseja tarvittaisiin korvaamaan hallituksen tekemiä leikkauksia edellisvuosien rahoituksesta.
Harmaan talouden torjunta oli yksi keskustajohtoisen hallituksen leikkauskohteista. Leikkaukset tuomittiin laajalti lyhytnäköiseksi, sillä paljastuneet veronkierrot tuottivat valtiolle tuntuvasti enemmän euroja kuin rötöksiä tutkineiden poliisien palkkoihin kului rahaa.
Leikkauksia vastaan olivat paitsi oppositio, myös eduskunnan tarkastusvaliokunta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Lopputulos oli, että 6,4 miljoonan euron määrärahasta palautettiin 4,1 miljoonaa euroa ja loput, 2,3 miljoonaa euroa piti poliisin etsiä muista määrärahoistaan.
Harmaan talouden torjuntastrategia hallitukseen lähipäivinä
Poru verokeinottelusta sai hallituksen perustamaan loppuvuodesta uuden talousrikostorjunnan johtoryhmän. Se on valmistellut harmaan talouden torjuntastrategiaa hallituskauden loppuun saakka.
Valtioneuvosto on tehnyt vastaavia torjuntaohjelmia jo kuusi kertaa kahdenkymmenen vuoden aikana.
Ehdotus esitellään hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle lähipäivinä.