Yle Joensuu lähetti viikon 2 alussa katupartiointia koskevan kyselyn Savo-Karjalan 16 kansanedustajalle.
Kyselyyn vastasivat kaikki muut paitsi keskustan Hannakaisa Heikkinen.
Kansanedustajilta kysyttiin perusteluiden kanssa, hyväksyvätkö he kiihkoisänmaalliseksi luonnehdittujen ryhmien katupartioinnin. Lisäksi tiedusteltiin, miten katupartioinnin suhteen pitäisi toimia.
Kansanedustajia pyydettiin myös kertomaan, miten he päättäjinä pystyvät vaikuttamaan kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Lisäksi kysyttiin, millaisia vaikutuksia kiihkoisänmaallisiksi luonnehdittujen liikkeiden esiin nousemisella on.
Kyselyyn vastanneet kansanedustajat sanovat perussuomalaisten Pentti Oinosta lukuun ottamatta kylmästi EI katupartioille. Oinosen mielestä ryhmän toiminta on hyväksyttävää, kunhan se ei johda laittomuuksiin.
Muiden mielestä järjestyksen pito ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu Suomessa poliisille. Esimerkiksi keskustan Seppo Kääriäinen luottaa poliisiin. Sama näkemys on myös vasemmalla laidalla.
– Katupartiointi on viranomaistyötä ja se kuuluu poliisille, Matti Semi (vas.) toteaa yksiselitteisesti.
Kielletään vai tekeekö aika tehtävänsä
Vaikka vaalipiirin kansanedustajat ovat varsin yksimielisiä siitä, että partiot eivät kuulu kaduillemme, heidän näkemyksensä eroavat siinä, miten katupartioinnin suhteen pitäisi toimia.
– Ymmärtääkseni sille ei ole niin kauan mitään tehtävissä, kun kaikki pysyy lain rajoissa, koska kokoontumisen vapaus Suomessa on. Poliisien on syytä kuitenkin pitää partioita silmällä. Ne eivät saa aiheuttaa turvallisuusvaaraa suomalaisille tai maassa oleville, Elsi Katainen (kesk.) toteaa
Perussuomalaisten Kari Kulmala, joka on ammatiltaan poliisi, uskoo, että aika tekee tehtävänsä.
– En usko, että tällainen katu- tai kansalaispartiointi on kovin pitkäikäinen ilmiö, joten tällä hetkellä siihen ei tarvitse puuttua mitenkään. Mikäli partion toimesta tapahtuu ylilyöntejä ja jonkin rikoksen tunnusmerkistö ylittyy, tulee tapaukset tutkia normaalisti, Kulmala kirjoittaa.
Demarien Merja Mäkisalo-Ropponen on jyrkällä kannalla.
– Ne pitäisi kieltää, sillä eivät kuulu Suomen järjestelmään. Riskinä on, että lisäävät järjestyshäiriöitä ja turvattomuutta.
Ei sotketa vanhempainpartioihin!
Kristillisten Sari Essayah muistuttaa, että katupartiota ei pidä sotkea aikuisten läsnäoloon kaupungilla nuorten juhlaviikonloppuina.
– Esim. ns. vanhempainpartiot viikonloppuna, joilla pyritään valvomaan nuorten käyttäytymistä ja juhlintaa vaikkapa koulujen loppumisviikonloppuina ovat mielestäni hyvää toimintaa, samoin festareilla toimiva operaatio Saapas, jolla on vastaava toimintatapa. Tarkoitus ei ole silloin käyttää mitään poliisille tai vartioille kuuluvia valtuuksia, vaan ainoastaan läsnäololla huolehtia nuorista.
Pentti Oinonen ilmoittaa, että antaa katupartioiden kävellä.
– Enempi ne raiskaajat pelkäävät isojen miesten selässä olevia pääkallon ja luiden kuvia kuin poliisi hiha- tai kaulusmerkkiä.
Lisää poliiseja ja toimeentuloa
Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Miten siis kansanedustajat pystyvät vaikuttamaan kansalaisten turvallisuuden tunteeseen?
Markku Eestilä (kok.) sanoo, että poliisin pitää näkyä katukuvassa, myös pienemmissä kunnissa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että poliisien määrää ei tule talouspaineissa vähentää, mieluummin päinvastoin. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kotouttaminen on tärkeää, mutta samalla EU:n tulee nopeasti miettiä toimivia keinoja, joilla katkeamaton ihmisvirta Eurooppaan vähenee merkittävästi. Turvapaikanhakijoille on löydettävä heti mielekästä tekemistä, sillä joutilaisuus johtaa turhautumiseen ja sitä kautta mahdollisesti ongelmiin.
Keskustan Hannu Hoskonen ja demarien Riitta Myller tukeutuvat lakikirjaan.
– Puolustamalla lakien noudattamista kaikissa tilanteissa, Hoskonen ilmoittaa.
– Täytyy olla johdonmukainen ja toimia voimassa olevan Suomen lain mukaan kaikissa tilanteissa, Myller toteaa.
Vihreiden Krista Mikkonen kiinnittää huomion toimeentuloon.
– Kaikkien perustoimeentulosta pitää huolehtia, sillä syrjäytymisen lisääntyminen vähentää kaikkien turvallisuutta. Se lietsoo vastakkainasetteluita, sekä madaltaa kynnystä käyttää väkivaltaa ja tehdä rikoksia. Siksi tärkeintä turvallisuustyötä on syrjäytymisen ehkäisy, mm. riittävä sosiaalityö, työttömyydenhoito, hyvä kotouttaminen ja koulutuksen tuki.
Pelkoa, sotkua ja rauhattomuutta?
Kiihkoisänmaallisiksi luonnehdittujen liikkeiden esiin nousemisella on kansanedustajien mielestä enimmäkseen negatiivisia vaikutuksia: pelkoa, rauhattomuutta, väkivallan lietsontaa ja asenteiden kovenemista.
– Pelko tavallisten ihmisten keskuudessa lisääntyy ja vastakkainasettelu sekä maahanmuuttajien ja osan valtaväestön välillä kasvaa, myös kaikenlainen kielteinen toiminta ja kielenkäyttö ja ristiriitaisuudet kärjistyvät, Sari Raassina (kok.) sanoo.
– On ollut myös ylireagointia. Kansalaisten huoli turvallisuudentunteen järkkymisestä on ymmärrettävää. Väkivaltaiset ääriryhmät ovat luotaantyöntäviä ja vastenmielisiä, Kimmo Kivelä (ps.) toteaa.
– Siitä se vasta sotku syntyykin, kun katupartiot sitten ottavat keskenään yhteen tai ryhtyvät muutoin harjoittamaan oman käden oikeutta, Markku Rossi (kesk.) pohtii.
– Aiheuttavat esiintymisellään pikemminkin pelkoa ja levottomuutta kuin turvallisuuden tunnetta kansalaisten keskuudessa, Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo.