Dosentti ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa luonnehtii keskustan ylivoimaa häkellyttäväksi ja kansainvälisestikin tarkasteluna erikoiseksi, varsinkin kun keskustan on luultu olevan auringonlaskun puolue.

− Tällä vaalikaudella on mielestäni edelleen kyse enemmän siitä, että hallitus on ollut niin toimimaton. Keskustan nousu on enemmän kiinni hallituspuolueiden heikkoudesta kuin sen omista vahvuuksista, Pernaa toteaa Radio Suomen Ajantasan haastattelussa.

Keskustan pahin vihollinen ja lähin kumppani on yksi ja sama puolue

Keskustan tilanne on siinä mielessä paradoksaalinen, että sen pahin vihollinen ja lähin kumppani on yksi ja sama puolue: kokoomus.

− Keskusta ja kokoomus ovat aika paradoksaalinen pari suomalaisessa politiikassa. Niissä on kummassakin sisäisesti samantyyppisiä fraktioita tai osasia. Molemmista löytyy konservatiivisia ja liberaaleja äänestäjiä, toki keskustasta hieman enemmän konservatiivisia kuin liberaaleja – ja kokoomus on sitten vähän peilikuva.

Pernaa muistuttaa myös, että toisaalta tulee muistaa, että keskusta ja kokoomus ovat kaksi suurinta porvarillista puoluetta.

− Ne ovat hyvin looginen yhteistyöpari ideologisesti ajateltuna. Toisaalta niillä on paljon yhteisiä liikkuvia porvariäänestäjiä, jotka voivat valita kumman tahansa. Kiteytetysti ne ovat toisaalta läheisimpiä kumppaneita ja pahimpia vihollisia.

Keskusta kasvaa, perussuomalaiset pysähdyksissä

Oppositiossa oleminen ei kohtele puolueita samalla tavalla. Se on nähty nytkin, kun keskustan suosio on kasvanut, mutta perussuomalaisten kannatus on ollut hienoisessa laskussa tai pysähdyksissä. Miksi näin?

Pernaan mukaan nyt ei pidä unohtaa, että perussuomalaiset ovat uusi puolue.

− Täytyy muistaa, että se on ollut suuren kokoluokan puolue vasta tällä vaalikaudella.

Viime vaaleissa perussuomalaiset keräsivät ääniä aikaisemmin muita puolueita äänestäneiltä ja saivat liikkeelle myös suomalaisia, jotka eivät olleet äänestäneet aikaisemmin tai olivat jättäneet useita vaaleja väliin.

− Tämän populaation aktivoituminen on nyt sitten se kysymys, jota tässä jännitetään.

Pernaan arvion mukaan sama joukko ei tällä kertaa ole liputtanut äänestysmittauksissa yhtä suurella varmuudella perussuomalaisia.

Tuhkimotarinan myhäilevä ja maanläheinen luonnonlapsi

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on kertonut viettävänsä vapaa-aikaansa autotallissa puutöiden parissa. Hän on myös kertonut olevansa kiinnostunut uusista energiamuodoista. Kotona Kempeleessä on aurinkopaneeli asennettuna. Mitä keskustan puheenjohtajasta voi päätellä tältä pohjalta?

− Tämä on hyvin rehellinen ja välitön kuva, jonka hänestä voi saada muutakin kautta. Hän on taustaltaan tekniikan ihmisiä ja me todella muistamme kakkarat, häkäpöntöt ja kaikki muut nikkaroinnin tulokset. Tämä tällainen ikään kuin käsillä tekevä, maanläheinen, pohjoisen murretta puhuva Sipilä on ihmisenä tullut tutuksi, mutta sen sijaan poliitikko Sipilästä emme tiedä läheskään senkään vertaa.

Vaan miten luonnistuu hallituksen ja koko maan johtaminen yritysmaailmassa kannuksensa hankkineelta Sipilältä? Pernaan mukaan Sipilällä on edessään yllätyksiä.

− Hän on kuitenkin ensimmäisen kauden kansanedustaja ja taustaltaan yritysjohtaja. Hän on toiminut valtaosan työurastaan aivan muunlaisissa tehtävissä kuin politiikan parissa. Se ei tietenkään sinänsä ole mikään ongelma, mutta politiikassa monelle yritystaustaiselle ihmiselle tulee yllätyksenä se, että sellaista samanlaista yhteisen strategian toteuttamista tai yhteisten asioiden eteenpäin viemistä kuin vaikkapa yritysmaailmassa, ei politiikassa ole.

Pernaa selittää, että lopulta puolueet edustavat toisilleen vastakkaisia näkemyksiä.

− Ne vain sattuvat olemaan kulloisessakin hallituksessa ikään kuin yhteisen hankkeen tai projektin parissa, mutta ne ovat kuitenkin kaiken aikaa myös vihollisia. Tässä mielessä politiikka ja erityisesti maan johtamisen vaikeus ja raadollisuus eivät tietenkään ole Sipilälle vielä voineetkaan avautua.

Tiedotusvälineet ovat päästäneet politiikan luonnonlapsen helpolla.

− Se sellainen myhäilevän lähestyttävä, aseista riisuva, maanläheinen tyyli on riisunut aseista kovimmatkin tentaattorit.

Sixpackille luvassa kevyet mullat – ja tilalle multajytky?

Neljän viime vuoden aikana suomalainen poliittinen kenttä on osoittautunut kaikkea muuta kuin staattiseksi. Pernaan mukaan edeltävät pari vuosikymmentä sellaisia vielä olivat, kun poliittista kenttää värittivät kolme suurta puoluetta. Uusi aikakausi alkoi loppuvuodesta 2010.

Millaisen aikakauden edessä olevat vaalit tulevat käynnistämään? Mihin suuntaan keskusta Suomea tulee viemään?

− Suomalaisen politiikan paradokseja oli aikaisemmin tämä kolminapaisuus ja nykyisin ehkä nelinapaisuus. Me emme itse asiassa tiedä, mihin suuntaan keskusta vaalivoiton saadessaan Suomea veisi, vaan hyvin olennainen kysymys on kenen kanssa. Suunta on aivan erilainen, jos keskusta ryhtyy hallitsemaan maata kokoomuksen kanssa verrattuna siihen, mitä sosiaalidemokraattien kanssa tapahtuisi.

Multajytky tai ei, Pernaa ennustaa, että keskustalla on edessään aikamoinen jättipotti.

− Oli sitten mitä mieltä tahansa mistä tahansa puolueesta, niin se että jokin puolue lähes kaksinkertaistaa mittauskannatuksensa yhden vaalikauden sisällä, niin onhan se tietenkin kutkuttava, dramaattinen tuhkimotarina.