Päivi Räsänen ja Kristillisdemokraatit KD

Syntymäaika: 19.12.1959

Koulutus: lääketieteen lisensiaatti 1984

Puoliso Niilo Räsänen, viisi täysi-ikäistä lasta

Puolueen puheenjohtaja 2004 -

Kansanedustaja 1995 -, sisäministeri 2011 -

Riihimäen aluesairaalan osastolääkäri 1985–88, ysityislääkäri 1988–95

Suomen kristillisdemokraatit, KD (aiemmin Suomen Kristillinen Liitto, SKL)

Perustettu 6.5. 1958

Jäsenmäärä n. 10 000 (puolueen oma ilmoitus)

Nykyiset kansanedustajat: 6

Ääniosuus viime eduskuntavaaleissa 4,03% ( -0,83 %)

Tuorein Yle-puoluemittaus: 3,9% (maaliskuu 2015)

Vaaliohjelma: http://www.kd.fi/vaalit2015/

Viime eduskuntavaalien jälkeen kristillisten puheenjohtaja Päivi Räsänen olisi varmasti vaikka seissyt päällään, jos ministeriksi pääsy olisi sitä vaatinut.

Kristillisten vimmainen pyrky hallitukseen kumpusi kokemuksesta. Räsänen tiesi tarkkaan, että oppositiossa pienen puolueen vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat.

Vallan maku oli hyvässä muistissa, vaikka puolue oli aiemmin ollut hallituksessa vain yhden ainoan kerran, vuosina 1991–95. Hallitusneuvotteluissa Räsäsen arvomaailma tiedettiin tiukaksi, mutta kristilliset tarvittiin joukon jatkoksi tasapainottamaan oikeiston ja vasemmiston voimasuhteita. Hallituksessa Räsänen onkin ollut äärilojaali kokoomuslaisille pääministereille, varsinkin Jyrki Kataiselle.

Räsänen oli mielestään onnistunut hyvin, kun KD oli viimein hallituksessa. Siksi Räsäsen järkytys olikin suuri, kun omat puoluetoverit yrittivät viime kesänä syrjäyttää hänet puheenjohtajan paikalta. Taustalla oli Sari Essayahin hyvä menestys eurovaaleissa, mikä sai osan KD-väestä uskomaan, että puheenjohtajan vaihdolla menestys tarttuisi myös puolueen kannatuslukuihin. Muutaman päivän jälkeen Essayah itse pysäytti palatsivallankumouksen asettumalla Räsäsen tueksi. Nyt Essayah pyrkii tosissaan eduskuntaan vanhalta kotiseudultaan Savo-Karjalasta.

Vaikka Räsänen pitikin vielä paikkansa, nämä vaalit taitavat olla hänelle puheenjohtajana viimeiset ja elokuun puoluekokouksessa valta siirtyy Essayahille. Hallituksessa Räsänen on junaillut puolueelleen vaikutusvaltaa enemmän kuin mihin neljän prosentin kannatus oikeuttaisi. Näin varsinkin sen jälkeen, kun vasemmistoliitto ja vihreät jättivät hallituksen ja pääministeri Stubbille jokaikisen kansanedustajan tuki oli tärkeä.

Tuoreet esimerkit ovatkin tältä talvelta. Hallitus antoi esityksensä nk. translaiksi raueta, kun kristilliset eivät sitä tukeneet. Translaki olisi kohentanut sukupuoltaan korjanneiden oikeuksia aivan kuten Euroopan neuvoston ihmisoikeuasiamies on Suomelta vaatinut. Kristillisten vaatimuksesta Suomi poikkeaa jatkossakin selvästi muiden pohjoismaiden rintamasta.

Räsäsen kristilliset vastustivat myös hallituksen niin kutsuttua perhepakettia, jolla olisi korvamerkitty vanhempainvapaita sekä äideille että isille ja patistettu naisia nopeammin takaisin työelämään. Hallituksen rivit alkoivat muutenkin rakoilla, ja sekin esitys vedettiin pois.

Sukupuolineutraalia avioliittolakia Räsänen taas vastusti niin tiukkaan, että jo hallitusneuvotteluissa muut antoivat periksi ja sopivat ajavansa asian maaliin kansalaisaloitteena. Outo sopimus, mutta sen ansiosta juuri se kansalaisaloite oli ensimmäinen, joka eduskunnassa hyväksyttiin.

Räsänen lukeutuu omassa puolueessankin niin kutsuttuun vanhoilliseen siipeen eikä peittele arvomaailmaansa ministerinäkään. Räsänen vastustaa aborttia, homoliittoja ja naispappeutta ja kannattaa näkemysta, jonka mukaan mies on perheen pää. Räsänen kuuluu evankelisluterilaiseen Kansanlähetykseeen ja hänen miehensä Niilo Räsänen on Kansanlähetysopiston rehtori.

Ministeritoverin mukaan Räsästä on uskon vuoksi vähätelty hallituksessa ja kohtelu on ollut selvästi rankempaa kuin muille pienpuolueille. Hallitustyössä Räsänen ei ole perustellut kantojaan Raamattua siteeraten tai Jeesukseen vedoten. Pikemminkin puheissa kuultaa ministeritoverin mukaan lääkärivuodet. Esimerkiksi Sote-keskusteluissa Räsänen on ollut tiedoiltaan ylivertainen muihin puoluejohtajiin verrattuna.

Hallituksen ääripäätkin kiittelevät, että sopimukset pitävät eikä Räsänen luikertele sovitusta. Räsäsen mukaan uskonto ja politiikka eivät kuulu yhteen, muttei asioiden erottaminen ole kuitenkaan ihan sataprosenttista. Esimerkiksi KD-eduskuntaryhmän kokoukset alkavat yhä päivän tunnussanalla eli ääneen luetuilla Raamatun lauseilla.

Ministerinpaikka on kristillisille harvinaista herkkua ja siksi Räsänen ei ole malttanut olla käyttämättä tilaisuutta puoluetovereiden virkanimityksiin. Suurin meteli nousi, kun Räsänen nimitti sisäministeriönsä kansliapäälliköksi Päivi Nergin, jota pidetään nyt kyllä osaavana, mutta jonka tärkein valintaperuste oli KD-tausta. Nerg jää, vaikka Räsäsen ministeri- ja puheenjohtajaura päättyisikin.

Kristilliset ovat kautta aikain olleet vaaliliittojen ja keskittämisen mestareita. Vaaliliittoja puolue on tehnyt aiemmin kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kanssa. Nyt niitä on vain kaksi: Lapissa perussuomalaisten ja Helsingissä Köyhien asialla - puolueen kanssa.

Enimmillään vuonna 1999 puolueella oli 10 kansanedustajaa. Nyt eduskuntapaikkoja on kuusi ja Ylen tuoreen mittauksen mukaan huhtikuun vaalien jälkeen enää neljä. Lisäksi näissä vaaleissa kristillisten kaksi edellistä puheejohtajaa on ehdolla eduskuntaan toisten puolueiden edustajina. Räsäsen edeltäjä Bjarne Kallis on kokoomuksen listoilla ja kristillisten edellinen ministeri Toimi Kankaanniemi pyrkii eduskuntaan perussuomalaisena.

Eduskuntaryhmän kutistuminen kolmanneksella olisi itselleen ankaralle Räsäselle kauhun paikka. Räsänen on kympin tyttö ja kuuden laudaturin lääkäri, joka asui lapsuutensa Konnunsuon vankila-alueella Joutsenossa. Uskoon hän tuli teini-iässä.

Päätöksen politiikaan lähtemisestä lääkäri-Räsänen teki sen jälkeen, kun toinen näki toisen riihimäkeläisen eli Iiro Viinasen esittelevän televisiossa leikkauslistojaan. Räsäsellä ja hänen pappismiehellään oli silloin viisi lasta. Räsänen on kertonut avoimesti ensimmäisen lapsen syntymän jälkeisestä masennuksesta, iskiasvaivoistaan ja laihdutuskuuristaan. Räsänen on ollut 18-vuotiaasta lähtien absolutisti, joka meikkasi ensimmäisen kerran 34-vuotiaana. Räsänen pyhittää aina sunnuntait perheelle, ei politiikalle.