Tämä on viimeinen kolumnini Yle Lahdessa. Jätän Lahden seudun taakseni asuttuani Lahdessa ja Hollolassa suurimman osan elämääni ja muutan Tampereelle ensi kuussa.
Olen aina pitänyt Tampereesta, mutta pysynyt kuitenkin Lahdessa. Lahti on tarjonnut minulle mielenkiintoisia opiskelumahdollisuuksia ja kivoja asuntoja.
Olen opiskellut Lahdessa Käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa, Kansanopiston kuvataidelinjalla ja Taideinstituutissa. Olen asunut Ahvenistonkadulla, Vapaudenkadulla, Lahdenkadulla ja suloisella Pyhättömänmäellä. Syyni Lahteen jäämiseen ovat lopulta aina olleet varsin arkisia. Opiskelu, ystävät, rakkaus ja omakotitalo.
Halusin asua Lahdessa myös ne kolme vuotta, jotka opiskelin Helsingissä. Emme vaimoni kanssa halunneet luopua pikkuisesta omakotitalostamme ja vaihtaa sitä Helsingin reuna-alueen vuokrakerrostaloon.
Valmistuin kuvataiteen maisteriksi kuitenkin jo kaksi ja puoli vuotta sitten. Myös suurin osa läheisistä ystäväni ovat jo aikaa sitten muuttaneet pois Lahdesta.
Ja nyt, kun rekisteröity parisuhteeni päättyi eroon huomasin, että minulla ei ole kovinkaan montaa syytä jäädä kotikulmilleni, kun ystäväni yllättäen ehdotti, että muuttaisin Tampereelle.
Minulle tämä on ensimmäinen kerta, kun muutan lapsuudenkodistani yli kaksikymmentä kilometriä kauemmas. En ole koskaan aiemmin uskaltanut ja siksi olen valinnut opiskelupaikkani niin, ettei minun ole tarvinnut muuttaa kotiseudultani pois.
Siihen nähden, kuinka hyvin olen aina pärjännyt, olen ollut ylimitoitetun huolissani siitä, kuinka selviydyn elämässäni. Jatkuva pelko ja huoli ovat saaneet minut tekemään ratkaisuja, jotka ovat taanneet turvallisen olon, mutta jotka ovat myös rajoittaneet minua.
Sen sijaan, että olisin uskonut itseeni ja miettinyt, mitä todella haluaisin tehdä ja missä asua, olen ajatellut lähinnä vain sitä, mikä olisi käytännöllistä ja järkevää. On ollut helppoa jäädä Lahteen, mutta en ole koskaan oikeasti halunnut asua täällä.
Tuntuukin hurjalle tehdä jotain sellaista, mikä tuntuu oikealle, mutta joka ei ole se helpoin vaihtoehto. On työlästä etsiä asunto ja työpaikka sekä hoitaa kaikki se byrokratia, joka vaaditaan asuntolainen puolikkaasta eroon pääsemiseksi.
Siitä huolimatta, että Tampere on minulle jo ennestään tuttu kaupunki ja minulla on paljon ystäviä sekä kavereita siellä.
Tuntuu kuitenkin vapauttavalta päästä kokeilemaan omia siipiäni uudessa ympäristössä sen sijaan, että turvautuisin samoihin ratkaisuihin uudelleen.
Lahteen jää monia asioita ja ihmisiä, joita tulen kaipaamaan, mutta eniten tällä hetkellä kaipaan kuitenkin uusia mahdollisuuksia elämääni.
Katariina Katla
Kirjoittaja on lahtelainen kuvataiteilija ja Yle Lahden kolumnisti.