Maakuntajohtajan tehtävässä saan tuon tuostakin vastata small talk –kysymykseen: ”Miten maakunnassa menee?” Juuri tällä hetkellä tuohon kysymykseen on mukava vastata, sillä Pohjois-Karjalan aluetalous on ainakin suhteellisesti tarkastellen oivassa vireessä.

Tokkopa koskaan Pohjois-Karjala on keikkunut taloustilastojen kärkisijoilla näin monella mittarilla kuin juuri tällä hetkellä.

Alkuviikosta julkistettu uutinen kertoi, että Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa peräti 8,6 % verrattuna vuotta aiempaan, kun samaan aikaan koko valtakunnan luku oli pakkasen puolella, -0,1 %. Maakunnan vienti onkin noussut jo taantumaa edeltäneelle vuoden 2007 tasolle, vaikka muualla maassa ollaan siitä selvästi jäljessä.

Hyviä merkkejä on ilmassa muutenkin poikkeuksellisen paljon. Erityisen ilahduttavaa - jälleen suhteellisesti ottaen - on se, että Pohjois-Karjala on viime kuukausina ollut ainoa maakunta, jossa työttömien määrä on laskenut. Osaksi kohentunut tilanne selittyy sillä, että 90-luvun laman perua olevat pitkäaikaistyöttömät ovat nyt siirtymässä hyvää vauhtia eläkkeelle. Työttömien osuus työvoimasta on toki edelleen lähes 15 prosenttia, mikä on valtakunnassa neljänneksi suurin, mutta nousu pahnan pohjilta on kuitenkin tosiasia.

Henkseleitä voi paukutella ainakin varovasti voi myös sillä, että työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tuore maakuntien suhdannekehitys -raportti kertoo, että uusia yrityksiä on perustettu Pohjois-Karjalassa toiseksi eniten suhteutettuna yrityskantaan.

Niin ikään iloa aiheuttaa Joensuun lentoaseman hyvä vire. Tänä vuonna matkustajamäärä on ollut yli 7 % kasvussa kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Suorituksen arvoa nostaa se, että matkustajamäärät ovat kasvaneet maassamme vain neljällä maamme yhteensä 25 lentoasemasta.

Positiivisen kehityksen pitkäjänteisyyttä puolestaan kuvaa se, että Pohjois-Karjala on ollut nyt jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Muuttoliikkeen dynamiikka yllättää: maakuntaan on viime aikoina muuttanut vuosittain yli 4 500 uutta asukasta. Eli joka vuosi meille tulee melkein Tohmajärven asukasluvun verran uusia ihmisiä, jotka näkevät, että heidän tulevaisuutensa rakennetaan tänne.

Tämä on suoranainen ihme, kun otetaan huomioon maakuntaamme viime vuosina kohdanneet takaiskut, kuten Perloksen alasajo ja Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen.

Pohjois-Karjala joutui rakennemuutoksen pyörteisiin pilottina ennen muuta Suomea. Menestyksen salaisuus taitaakin olla siinä, että vastoinkäymiset ovat lujittaneet yhteishenkeä.

Pohjois-Karjalassa vallitsee iloinen yhdessä tekemisen meininki elinkeinojen kehittämisessä. Kasvun mahdollisuuksia haravoidaan mm. biotaloudesta, teknologia- ja materiaaliosaamisesta, matkailusta ja hoivasta – sekä luonnollisesti Venäjästä. Maakunnan monipuolinen toimialarakenne on merkittävä etu.

Innovatiiviset kaupungit eli Inka-ohjelmassa saatu biotalouden vetovastuu on maakunnan kehittämisen johtotähti. Joensuun seutu on nyt ”virallisestikin” Suomen biotalouden veturi. Linjaus tukee mainiosti tavoitettamme päästä kokonaan eroon fossiilisesta öljystä.

Myönteinen kehitysvire näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessakin. Yksistään ELY-keskuksen tukemia yrityshankkeita on yhteensä 100 miljoonan euron edestä. Niiden arvioidaan tuovan parin vuoden kuluessa noin 600 uutta työpaikkaa ja vastaavan määrän välillisiä palvelualan työpaikkoja.

Samaa mieltä ovat tulevaisuuden talouskehitystä ennustavat tutkimuslaitoksetkin. Esimerkiksi PTT:n mukaan yritysten liikevaihdon ennakoidaan lähimmän vuoden kuluessa kasvavan Pohjois-Karjalassa jopa 4,5 prosenttia, vaikka useimmissa muissa maakunnissa mennään alamäkeä. Myös työllisyyden kohentumisen ennakoidaan jatkuvan Pohjois-Karjalassa.

Tummia pilviä taivaanrantaan tuovat EU:n ja Venäjän väliset pakotteet ja vastapakotteet. Selvää on myös, että euroalueen taloustaantuman pitkittyminen vaikuttaa kielteisesti myös Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen.

Kehittämisen ilmapiiriä puolestaan kohentaa se, että iloisella, ahkeralla ja vieraanvaraisella Pohjois-Karjalalla on ensi vuonna ainutlaatuinen kunnia toimia monen mittavan suurtapahtuman isäntämaakuntana.

Supervuosi starttaa käyntiin maaliskuussa, jolloin järjestetään ampumahiihdon MM-kisat Kontiolahdella. Kyseessä on peräti merkittävin huippu-urheilutapahtuma Suomessa vuonna 2015.

Heinäkuun alussa Farmari 2015 -maatalousnäyttely tuo aidon maaseudun kolmeksi päiväksi kaupunkiin Mehtimäen alueelle Joensuuhun. Sen jälkeen Laulurinteen valtaa perinteiseen tapaan rokkikansa. Ilosaarirockin jälkeen viimeisenä helmenä suurtapahtumien nauhassa on vielä Kuninkuusravit elokuun alussa.

Suurtapahtumat tarjoavat yhdessä tekemisen tunnetiloja ja avaavat uusia portteja maakuntamme yrityksille ja muille toimijoille. Näkyvyyttä ja monipuolisia kontakteja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lukuisin tavoin. Kaiken kaikkiaan voimme siis Pohjois-Karjalassa kulkea valoisin mielin kohti loka- ja marraskuun pimeitä viikkoja.

Pentti Hyttinen
kirjoittaja on Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja