Kaaos paljastui kaikelle kansalle heinäkuussa, kun kristillisdemokraateissa puhkesi puheenjohtaja Räsäsen vastainen kapinaliike. Se vaati ylimääräisen puoluekokouksen järjestämistä, jotta puolue voisi halutessaan vaihtaa puheenjohtajansa ennen vaaleja.

Ylimääräistä puoluekokousta ei tule. Asia ratkesi kristillisdemokraattien puoluehallituksessa kolme viikkoa sitten täpärimmällä mahdollisella tavalla. Äänestykseen osallistuneista puolet (10) kannatti ylimääräistä puoluekokousta ja puolet (10) vastusti ehdotusta. Puheenjohtaja Päivi Räsäsen ääni ratkaisi äänestyksen ja sen, ettei hän joudu haastetuksi ennen vaaleja.

Tuo tapahtumasarja kertoo paljon kristillisdemokraattien tilasta. Puolue on hajaannuksen vallassa. Sitä on ruokkinut muun muassa puolueen kannatuksen heikkeneminen.

Kristillisdemokraattien kannatus näyttää pudonneen peräti 15 prosenttia edellisten eduskuntavaalien jälkeen Vuoden 2011 vaaleissa kristillisdemokraatit sai tasan neljä prosenttia äänistä. Heinä- ja elokuun mielipidemittauksissa (taloustutkimus) kannatus oli enää 3,4 prosenttia.

Bjarne Kallis siis hylkäsi entiset puoluetoverinsa hädän hetkellä. Kallis teki oharit. Hän veti välistä ja petti porukat. Tällainen ei ole arvopuolue kristillisdemokraateissa sinänsä uutta. Ex-puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi teki aikanaan saman tempun. Myös europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola ja puolueen naisliittoa johtanut Terttu Savola ovat kunnostautuneet samassa lajissa.

Syy Kalliksen temppuun ei ole ideologinen. Syy lienee se, että kristillisdemokraateilla on Vaasan vaalipiirissä jo yksi valovoimainen ehdokas, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.

Laskutaitoisena miehenä Kallis tajuaa, ettei kristillisdemokraattien listoilta Vaasassa voi saada läpi kahta ehdokasta. Kallis panee oman etunsa kristillisdemokraattien edun edelle. Se on realismia, mutta myös opportunismia.

Eduskunnassa on monta puoluetta, joiden arvoperusta on kristillisyydessä. Kaksikymmentävuotisen kansanedustajakokemuksensa perusteella Bjarne Kallis tietääkin hyvin, ettei hänen tarvitse kokoomusleiriin siirtyessään tinkiä kristillisistä arvoistaan tippaakaan.

Kallis on 69-vuotias, täysijärkinen veteraanipoliitikko. Hän on saattanut sisimmässään tulla jopa siihen johtopäätökseen, ettei kristillisdemokraattista puoluetta oikeastaan tarvita.

Mutta kuten sanottu, Kalliksen ratkaisu on paitsi realismia, myös opportunismia. Kallis näyttää hylkäävän lähimmäisensä ja uppoavan laivan. Vaikutelma on ikävä, vaikka Kallis on enää vain laivan entinen kapteeni. Aika näyttää seuraako moni puolueen kannattaja entisen johtajansa perässä.

Kristillisdemokraattien piskuinen linnake murenee reunoiltaan kuin etelämantereen jää. Bjarne Kalliksen loikka on osa tuota murenemisprosessia. Jos se jatkuu, puolueen kannatus sulaa entisestään. Siihen ei kristillisdemokraateilla ole varaa, puolue on jo nyt XS-kokoa.

Timo Seppänen
Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosen toimittaja