Bjarne Kallis on pohtinut pitkään paluutaan päivänpolitiikkaan, lopullinen päätös syntyi pari viikkoa sitten.
– Veri vetää. Tuskaillut on ehkä liian vahva ilmaisu mutta olen miettinyt tätä paljon. Miksi luopua tästä makeasta elämästä, jota olen saanut viettää lähes neljä vuotta? Hyvä kansanedustajaeläke, vapaus tehdä mitä haluaa, mennä milloin ja minne haluaa. Ei se huonoa elämää ole, luettelee Kallis vapaaherrana elämisen hyviä puolia.
Kallis ei asettanut ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Takana oli silloin 20 vuoden ura kansanedustajana, hän toimi pitkään puolueen puheenjohtajana, johti eduskuntaryhmää ja oli myös puolueen presidenttiehdokas vuonna 2006.
– Minulla on palava halu vaikuttaa, ja koen että on vielä jotain annettavaa, ja löytyy voimia. Sanotaan näin, että tunne voitti järjen ja sen takia halusin vielä yrittää.
Vaikea taloustilanne kannusti osaltaan Kallista asettumaan uudelleen ehdolle. Kallis on profiloitunut talousasioihin, hän istui kaikki eduskuntavuotensa valtiovarainvaliokunnassa, ja pitkään myös sen verojaostossa.
– Kun katsoo miten esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Saksa pärjäävät, kysyn itseltäni, miksei Suomi pärjää. Mitä ne ovat tehneet ja miksi näitä asioita ei selvitetä, jotta mekin saisimme sen hyvän, mitä noissa maissa on saatu.
Kokoomus oli aina läheinen
Kokoomus oli Kalliksen mukaan luonnollinen valinta hänelle, siellä hän pystyy ajamaan edelleen samoja asioita, jotka hänelle ovat olleet tärkeitä.
– Kokoomus oli se puolue, joka oli minulle kaikista läheisin. Se esimerkiksi luovutti esimerkiksi eduskuntatyössä paikan, että pienemmän puolueen edustaja pääsi esittämään asiansa.
Bjarne Kalliksen puheenjohtajakaudella Kristtilinen liitto muutti nimensä Kristillisdemokraateiksi ja Kallis ohjasi puoluetta enemmän yleispuolueeksi. Puheenjohtajana Kallista seurannut Päivi Räsänen on korostanut jälleen enemmän kristillisiä arvoja. Oliko Räsäsen johtama Kristillisdemokraatit poissuljettu vaihtoehto?
– Ei voi sanoa, että se olisi ollut poissuljettu, mutta kokemusta oli siinä, mitä on vaikuttaa pienemmässä puolueessa. Olin kuitenkin ollut neljä vuotta niin sanotussa karanteenissa ja vapaa tekemään valinnan uudelleen, halusin hieman isomman moottorin alle, toteaa Kallis hienotunteisesti.
Ben Zyskowicz: Ei takarivin taaviksi
Kokoomukselle Bjarne Kalliksen ratkaisu on merkittävä. Siitä kertoo myös se, että Pohjanmaan Kokoomuksen tiedotustilaisuudessa olivat paikalla muun muassa ministeri Paula Risikko ja Kalliksen hyvin tunteva kansanedustaja Ben Zyskowicz.
Aloite tuli Kalliksen ehdokkuudesta tuli kokoomukselta, Kalliksen mukaan hän teki vastaavia aloitteita paljon toimiessaan KD.n puheenjohtajana.
– Valtakunnallisesti katsoen on merkittävää, että Kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja ja presidenttiehdokas katsoo, että kokoomus on se kanava, jota kautta hän haluaa lähteä vaikuttamaan. Uskon että Vaasan vaalipiirissä tämä voi olla ratkaiseva tekijä, että kokoomus säilyttää kolme paikkaansa kun vaalipiirin edustajamäärä on laskemassa yhdellä, sanoo Zyskowicz.
Risikko ja Zyskowicz eivät säästelleet sanoja kehuessaan Kallista niin ihmisenä kuin poliitikkona. Ben Zyskowiczin mukaan Kallista odottavat vastuulliset tehtävät, jos hänet valitaan eduskuntaan.
– Kokoomuksessa arvostetaan parlamentaarista kokemusta, talouspoliittista kokemusta ja yhteistyökykyä. Näitä kaikkia ominaisuuksia löytyy Bjarnelta. Yksityiskohdista on tietenkin vielä turha spekuloida, mutta olen aivan varma, että minään takarivin taavina, jos tätä ilmaisua saadaan käyttää, hän ei tule aloittamaan, vaikka uusi kasvo kokoomuksessa onkin, lupaa Zyskowicz.