Pohjois-Karjala oli viime vuonna viidennen kerran peräkkäin muuttovoittomaakunta. Muuttovoittoa tuli 21 henkilöä. Maakuntamme kehityksen kannalta tämä on paljon merkittävämpi uutinen kuin ehkä ymmärrämmekään.
Olen itse syntynyt vuonna 1962, ja koko elämäni aikana Pohjois-Karjala ei ole koskaan aikaisemmin kyennyt viiteen peräkkäiseen muuttovoittovuoteen; aikaisempia muuttovoittovuosia on yhteensäkin vain neljä kappaletta.
Syvän laman jälkeen 1990-luvun toisella puoliskolla muuttotappio oli pahimmillaan 1 250 henkilöä vuodessa. Suuren muuttoaallon aikoihin 1960 - 1970-luvuilla kärsimme vielä noitakin lukuja rumemmista muuttotappioista.
Muuttotilastoja tulkitaan usein hätäisesti. Osoitus tulkinnan pulmallisuudesta on pari viikkoa sitten tiedotusvälineissä laajalti levinnyt uutinen, jonka mukaan Pohjois-Karjalasta olisi muuttanut pois 6 000 ihmistä vuosina 2001 - 2010.
Luku on pielessä, tarkastelipa sitä mistä vinkkelistä tahansa. Todellisuudessa Pohjois-Karjalasta poismuuttaneita vuosina 2001 - 2010 oli tietenkin paljon enemmän, kaikkiaan peräti 43 952. Onneksemme myös toiseen suuntaan muutti lähes yhtä paljon ihmisiä.
Tuolla uutisen kertomalla 6 000:n muuttotappiolla oli tavoiteltu nettomuuttolukua, mutta sekään ei sattunut kohdalleen, koska mukaan oli otettu vain maan sisäinen muuttoliike, ja sekin ylöspäin pyöristäen.
Pohjois-Karjalaan on viime aikoina muuttanut pitkälti yli 4 000 uutta asukasta vuosittain. Laskennallisesti peräti neljännes maakuntamme väestöstä vaihtuu vuosikymmenessä.
Tulomuuttajien suuri määrä kertoo maakunnan vetovoimaisuudesta. Naapureistamme Etelä-Savo ja Kainuu ovat jatkaneet viime vuodet muuttotappion tiellä, Pohjois-Savo on kulkenut kanssamme käsikynkkää plussan puolella.
Huolimatta siitä, että jo viisi vuotta peräkkäin olemme saaneet muuttovoittoa, tiedotusvälineissä Pohjois-Karjalaan viitataan edelleen tämän tästä muuttotappioalueena. Poisoppiminen näyttää vievän runsaasti aikaa.
Osasyynä viestin huonoon perillemenoon on varmasti se, että huolimatta positiivisista muuttoluvuista maakuntamme väki on edelleen vähentynyt, toki loivemmin kuin aikaisemmin mutta kuitenkin. Väestömme ikärakenteen vuoksi kuolleisuus on sen verran suurta, että muuttoliikkeen ylijäämä ei riitä kattamaan syntyvyyden ja kuolleisuuden alijäämää.
Viime vuonna väestön kokonaiskehitys jäi 309 henkilöä miinukselle. Vain kolmessa kunnassa – Joensuu, Kontiolahti ja Liperi - syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita.
Kun keskuudestamme poistuvat ikäluokat ovat sota-ajan kahta puolta syntyneitä suuria ikäluokkia, ei nykypäivien syntyvyyslukemilla päästä millään tasapainoon. Tilanne on sama useimmissa Suomen maakunnissa, ja yleinen myös muualla Euroopassa.
Pohjois-Karjalan väkiluku vuoden vaihteessa oli 165 445. Tilastokeskuksen vuonna 2001 tekemän väestöennusteen mukaan meillä pitäisi olla väkeä enää 155 000 ja rapiat.
Eli me olemme sittenkin onnistuneet kampittamaan väestöennusteet. Siitä kannattaa ottaa ilo irti!
Pentti Hyttinen, maakuntajohtaja, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto