Se oli ankea ja harmaa marraskuun päivä, kun kävelimme Lahden torin poikki. Minä ja mieheni. Tihutti.

Olimme juuri allekirjoittaneet kauppakirjat tulevasta kodistamme. Muutto Lahteen konkretisoituisi vuodenvaihteessa. Siitä on pian neljä vuotta.

Osa Helsingin ystävistämme kavahti. Kuinka nyt noin?! Miksi?! Eikö tunnu pahalta?

Ei, ei tuntunut silloin eikä vieläkään tunnu.

Lähes tasan vuosi sitteneräs vanha opiskelukaveri oli syvän aidosti pahoillaan siitä, että olimme joutuneet muuttamaan Lahteen.

Mutta tyytyväisenä omaan elämääni, saatoin vakuuttaa hänetkin, ettemme ole kokeneet mitään arvonalennusta ja muutto oli ihan oma valintamme.

Lahti on oikeasti ihan mesta paikka!

Vielä kun eräs toinenkin opiskelukaveri oli kertonut kuinka hän ei ainakaan ole mikään maakuntalehden kolumnisti – päätin olla vahvemmin ylpeä asuinpaikastamme, maakunnastamme.

Myönnän. Kun asuin vuoden verran Lahdessa 90-luvun lopussa, niin kaupunki ei hurmannut. Mutta sain valtavasti edelleenkin itselleni tärkeitä ja rakkaita ihmisiä, kuten mieheni, lastemme kummisedät, ystäviä sekä siemenen koko ajan kasvavalle ihmisverkostolle.

Sikälikin Lahti antoi jo ensimmäisen yhteisen vuotemme aikana paljon. Sitä ei vain ihan tajunnut, silloin.

Osa lahtelaisistakin vertailee raivostuttavuuteen asti kaupunkiamme rakkaaseen Helsinkiini. Aivan kuten osa helsinkiläisistä ystävistäni vertaa Helsinkiä vaikkapa Tallinnaan.

Molemmissa tapauksissa välimatka on noin 100 kilometriä ja paljonhan ihmiset muuttavat. Onnen perässä. Kuten mekin.

Minä olen ylpeästi junantuoma, syntyjään helsinkiläinen Lahdessa.

Ehkä olen hassu, mutta minusta sitä paikkaa, jossa asuu, tulee kohdella kuin omaansa. Siksipä minulla on uusi tavoite: tehdä paljon Lahden hyväksi. Parantaa sitä mikä minua nyppii ja kehua isoonkin ääneen sitä kaikkea mikä on hienoa ja hyvin.

Ehkä en ole kuitenkaan ihan hassu, koska Lahtihan on potentiaalinen kaupunki, potentiaalisella sijainnilla. Monestakin vinkkelistä.

Toivon, että voisimme lunastaa business city -maineemme ihan uudella innovatiivisen innostavalla tavalla, kasvattaa edelleen räppäreitä, stand up -koomikkoja, jalkapalloilijoita, mäkihyppääjiä, jääkiekkoilijoita, clean tech -osaajia, vaatesuunnittelijoita, urkutaiteilijoita, kapellimestareita, tapahtumajärjestäjiä, poliitikkoja, businessosaajia, kaupunkiviljelijöitä, sarjakuvataiteilijoita, lobbareita, kokkeja, tatuoitsijoita, hiihtäjiä, radioääniä…

Minun ja Sinun lapsia. Huomisenkin Suomelle.

Jos pitää valita, niin Lahti on ollut minulle paljon enemmän mahdollisuus kuin uhka. Toivottavasti minäkin olen Lahdelle enemmän mahdollisuus kuin uhka.

Nyt jokainen sanoo – vaikka vain hiljaa ääneen: "Lahti on mesta paikka!"