Internetin ihmeelliseen maailmaan tuppaavat hukkumaan niin itsehillintä kuin myötätunto. Miksi kaikki asiat pitää silti hoitaa netissä, tuskailee toimittaja Raisa Autio kolumnissaan.
Teksti käyttää netistä vahvasti leimaavaa kieltä ja laajentaa rajatuista esimerkeistä johtopäätöksen internetin yleisestä vaikutuksesta ihmisten inhimillisyyteen, empatiaan ja sosiaaliseen kontrolliin.
Ilmaukset eivät ainoastaan kuvaa netin tai sähköisten palvelujen etäisyyttä, vaan leimaavat ne ihmisyyttä rapauttaviksi ja välinpitämättömyyttä tuottaviksi. Tämä on ensisijaisesti arvottavaa sanavalintaa, ei vastaväitteen käsittelyä; kahdessa keskeisessä kohdassa toistuva leima oikeuttaa pistemäärän 2.
”Netti pelkistää ihmisestä välinpitämättömän ilkeilijän ”
”Poissa silmistä, poissa mielestä, hautautuneena kortistoon – tai siis tietokantaan. ”
Teksti antaa tueksi verkkokeskustelujen törkeyksiä ja kasvokkaisen kontaktin puutteen, mutta tekee niistä laajan johtopäätöksen, että inhimillisyys katoaa ja empatia sekä sosiaalinen kontrolli menetetään internetissä. Rajatuista esimerkeistä siirrytään koko internetiä koskevaan vaikutusväitteeseen; kyse on täsmällisestä päättely-ylityksestä, ei kokonaan paljaasta väitteestä.
”Käyttäytymissäännöt unohtuvat, kun ihmistä ei kohtaa kasvokkain. Inhimillisyys katoaa, kun ihmisten väliin tulee tekniikka. ”
”Internetissä kadottaa helposti empatian ja sosiaalisen kontrollin, jollei niistä pidä kiinni. ”