- Tähän saakka aina äidit ja isät ovat voineet sanoa lapsilleen, että jos sinä olet ahkera ja opiskelet, niin sinulla on parempi tulevaisuus kuin meillä. Tänä päivänä niin ei voi enää sanoa.

Näin europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) kiteyttää yhden suurimmista Euroopan huolenaiheista - EU:n alueella jo 20 prosentin yli kivunneen nuorisotyöttömyyden.

Helmikuussa Euroopan parlamentti hyväksyi esityksen eurooppalaisesta nuorisotakuusta osana nuorisotyöttömyyspakettia. Takuuseen otettiin mallia muun muassa Suomessa alkuvuonna käyttöön otetusta järjestelmästä. Eurooppalaisessa nuorisotakuussa tavoitteena on löytää alle 25-vuotiaalle nuorelle työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikka neljän kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta tai opintojen päättymisestä.

Europarlamentaarikko Sari Essayahista (kd.) eurooppalaisen nuorisotakuun onnistumisen kannalta haasteellista on se, että työvoimapolitiikka on vahvasti kunkin jäsenmaan omissa käsissä. Perussopimus asettaa Euroopan unionin toimivallalle rajat.

Helmikuussa Euroopan parlamentin hyväksymän esityksen mukaan jäsenmaiden tulisi saada omat nuorisotakuunsa toimintaan ensi vuoden alusta, mutta sanktioita tämän laiminlyönnistä ei ole mahdollista antaa.

- Täytyy muistaa se, mikä tässä on jäsenvaltioiden kompetenssissa olevaa ja mitä ihan oikeasti EU-tasolla pystytään tekemään. Tietysti tässä täytyy miettiä minkälaista EU:ta halutaan. Samalla keskustellaan paljon myös minkälainen EU:n tulevaisuuden rakenne on, Essayah sanoo.

Resurssit romahtivat aiotusta

Nuorisotyöttömyys on nostettu EU-tasolla yhdeksi polttavimmista ongelmista, sillä nuorisotyöttömyyden kustannukset ovat arviolta jopa 150 miljardia euroa vuodessa.

Nuorisotakuun rahoitus tipahti lopulta aiotusta reilusta 20 miljardista kuuteen miljardiin euroon, jonka on tarkoitus riittää seitsemälle vuodelle. Tukea voivat hakea kaikki Euroopan unionin jäsenmaat, joissa nuorisotyöttömyys on vähintään 25 prosenttia.

Nuorisotyöttömyyden suitsimiseen korvamerkityt varat ovat suomalaisten europarlamentaarikkojen Sari Essayahin ja Liisa Jaakonsaaren mukaan vaatimattomalla tasolla.

- Tämä nuorisotakuu on tärkeä, mutta rahoitus on aivan liian pieni. Jos sitten rahoitus osoittautuu puutteelliseksi, niin siihen on löydettävä lisärahaa, Jaakonsaari sanoo.

Jäsenmaat ovat voineet hakea rahoitusta nuorisotyöttömyyden hillitsemiseen Euroopan sosiaalirahastosta aikaisemminkin. Kuitenkin vielä viime vuoden loppuun mennessä niistä oli käyttämättä kymmenisen miljardia euroa.

Essayahin mukaan määrärahojen käyttämättä jättämiseen voi olla syynä jäsenmaiden ja yritysten heikot investointimahdollisuudet, sillä EU-tuen saamisen ehtona on, että valtiot ja yritykset sijoittavat hankkeisiin myös omia varojaan.

Myös byrokratia voi tulla esteeksi erityisesti pienissä hankkeissa.

- Välttämättä jotkut pienemmät yksiköt eivät lähde tätä rahaa hakemaan, koska he ajattelevat että heillä ei ole varaa laittaa yhtä ihmistä pyörittämään tätä EU-rahoituksen vaatimaa byrokratiaa, Essayah toteaa.

Poliittista peliä vai tekoja?

Europarlamentaarikko Essayahin pelkona on, että nuorisotyöttömyydestä pidetyissä puheissa olisi ensi vuonna pidettävien eurovaalien alla osaksi kyse myös poliittisesta retoriikasta.

- Parlamentin puhemies [Martin] Schulz puuttui puheessaan, että yli 700 miljardia on laitettu pankkitukeen ja kuusi miljardia on nyt laitettavissa tähän, joka on kuitenkin poliittisesti nostettu kaikkein suurimmaksi EU:n ongelmaksi. Eli nämä juhlapuheet ja todellisuus eivät vastaa toisiansa, Essayah sanoo.

Tahtotila nuorisotyöttömyyden kukistamiseen on kuitenkin jäsenmaissa yhteinen. Helsingin yliopiston tutkijan Jussi Vauhkosen mukaan nuorisotyöttömyys on kaikille jäsenmaille sopiva, ”hyvä” vihollinen. Hän toivookin katseen avartamista nuorisotyöttömyydestä laajemmalle.

- Onko oikea tapa puuttua nuorisotyöttömyyteen se, että koetetaan katsoa, mikäpä näissä nuorissa on vikana kun ei työllisty. Vai olisiko oikea tapa pohtia ensisijaisesti sitä, miksi työtä ei kerta kaikkiaan ole riittävästi.

Seuraavan kerran Euroopan nuorisotyöttömyys on EU-tasolla pohdinnan alla jo kuluvalla viikolla, kun Eurooppa-neuvosto kokoontuu 27.-28. kesäkuuta Brysselissä.

Lisää aiheesta A-studiossa