Formula 1 -kauden kolmen ensimmäisen osakilpailun perusteella voi todeta faktana vain sen, että autot ovat selvästi tasaväkisempiä kuin viime vuonna ja että rengaskulutus on mysteeri kaikille. Samalla F1-kilpailujen luonne elää yhtä historiansa suurinta murrosta.
Kolmanneksi Kiinan GP:ssä ajanut Lewis Hamilton totesi hiljattain osuvasti, että ajaminen on sama kuin "saisi 100 dollaria käyttöönsä ja yrittäisi selvitä sillä mahdollisimman pitkälle". Totta on, ajamisen luonne on muuttunut. Nopeuskilpailusta on tullut kestävyysajoa. Se on merkittävä muutos F1-maailmassa.
En kuitenkaan täysin tuomitse muutosta niin kauan, kun aika-ajossa voi vielä ajaa veren maku suussa ja antaa kaikkensa. Mekaanisen pidon merkityksen korostuminen aerodynamiikan hallitsemassa lajissa on hyvä suuntaus.
Jo Kiinassa tosin näkyi merkkejä siitä, että paalupaikasta voi suosiolla luopua valitsemalla hitaammat, mutta kestävät renkaat kisasuorituksen varmistamiseksi. Silloinkin, kun tietää auton ominaisuuksien riittävän ykkösruutuun.
Kuljettajat purnaavat – ainakin yksikseen kypärä päässä – nykytrendin mielekkyydestä. Kuinka mielekkääksi esimerkiksi Sebastian Vettel koki ajamisen kovemmilla renkailla aika-ajossa ja suosiolla luovuttamisen? Olisi ollut tosin hyvä nähdä kuinka korkealle Red Bullilla olisi kovilla renkailla päässyt. Nyt Vettelin ajovirhe jätti ilmaan mielenkiintoisen kysymysmerkin.
Vain kisasta saa MM-pisteitä, mutta onko suuntaus sitten se, että aika-ajolla ei olekaan enää niin suurta merkitystä? En voi uskoa näin käyvän. Nytkin kisan kolme nopeinta kuljettajaa olivat myös aika-ajon nopeimmat, vaikkakin eri järjestyksessä. Aika-ajon merkitys on edelleen vähintäänkin kaksi kolmannesta kisaa ajatellen, mutta hyvän lähtöpaikan uhraamiskynnys on alentunut.
Autojen tasaväkisyys tekee taktikoinnista suurempaa riskipeliä kuin aikaisemmin. Australiassa, Malesiassa ja nyt Kiinassa ohitukset ovat olleet todella vaikeita. Niiden onnistumisen varaan ei voi juuri enää laskea.
Tasaväkisyys on seurausta siitä, että autoja muutettiin viime vuodesta loppujen lopuksi hyvin vähän. On harvinaista, että insinöörit ja tallien johto malttoivat mielensä ja päättivät pelata varman päälle. Ainoa, joka lähti kikkailemaan oli oikeastaan McLaren sillä seuraukselle, että talli on tällä hetkellä syvällä metsässä.
Puhutaan renkaiden säästämisestä. Se edellyttää kuitenkin entistä tarkempaa kierrosaikojen hallinta. Tasaiset kierrosajat ovat aina olleet autokilpailuissa ratkaisevia, mutta nyt liikutaan aiempaan pienemmissä marginaaleissa. Kymmenyksen verran nopeuttaminen tai hidastaminen on melkoista temppuilua perstuntumalla. Valtaosa nykykuljettajista kykenee hyvinkin säätelemään vauhtiaan, mutta oleellista on lisäksi löytää oikeat paikat ajan säästämiseksi, jotta rengaskulutus todella minimoidaan. Tämä on johtanut tiedonvaihdon selkeään vilkastumiseen varikon ja auton välillä. Nyt keskustellaan enemmän.
Ajamisen luonne on muuttunut, mutta se ei poista auton perusominaisuuksien merkitystä. Kauden ensimmäisten kisojen ja Fernando Alonson Kiinan voiton perusteella Ferrarin konsepti on kisassa vahvin. Muiden takana ajettaessa autolla pystyy taistelemaan ohituksesta tuhoamatta liiaksi renkaita. Paketin kruunaa lähdöt. Niissä Ferrari on suorastaan ylivoimainen. Tallilla on kisasäädöt niin hyvin kohdallaan, että voimavaroja on löytynyt kehittämään aika-ajovauhtia. Muut ovat kohta helisemässä, jos Maranellossa vielä löydetään nopeus yhdelle kierrokselle.
Lotus on kokonaiskonseptina kakkonen, mutta kuten Kimi Räikkönen Kiinassa tuskaili, nopeutta uupuu. Lewis Hamilton ajoi kyllä paalulle, mutta Mercedeksen renkaat pettivät silmin nähden nopeasti etenkin hänen joutuessaan taistelemaan Alonsoa vastaan alussa. Red Bull ei edelleenkään pysty hyödyntämään nopeuttaan, kun autolla ajetaan "likaisessa" ilmassa muiden takana. Joukosta on tippunut McLaren. Kikkailu auton suunnittelun kanssa on johtamassa turmioon. Huhuttu siirtyminen vanhaan autoon alkaa pian olla suositeltavaa. Täytyy tuntua nololta, kun paikan on ottamassa Force India,, joka tosin sekin on vielä vauhdillisesti perässä kärkeä.
Aikaisempina vuosina voimasuhteista on saatu viitteitä Euroopan kauden alkaessa. Yhdyn kuitenkin Alonson Kiinan kisan jälkeisiin lausuntoihin siitä, että voimasuhteet alkavat tänä vuonna todellisuudessa selvitä vasta kesän jälkeen.
Tämän vuoden rengasmysteeri on niin suuri, että tallit eivät oikeasti vielä tiedä, miksi he ovat nopeita tai hitaita, ja miksi renkaat välillä sulavat alle ja välillä kestävät läpi kisan.
Näin korkean teknologian alalla hauska piirre. Osa lajin uutta luonnetta sekin.
Jukka Mildh