Suomi haluaa tiiviimpää yhteistyötä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n kanssa.

Sisäministeri Päivi Räsänen ja FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ovat sopineet Moskovassa uuden yhteistyökanavan perustamisesta Suomen sisäministeriön ja FSB:n välille. Suoria yhteyksiä aiotaan käyttää mm. rikostorjunnassa.

Venäjän turvallisuuspalvelulla FSB:llä on sen verran huono maine, että siitä yleensä halutaan pysyä kaukana. Suomen sisäministeriö kaipaa kuitenkin nykyistä läheisempää yhteyttä, sanoo Moskovassa parhaillaan vieraileva sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

- Tällaista suoraa kanavaa meillä ei ole ja se päätettiin nyt perustaa, siitä tehtiin ihan selkeä päätös, sanoi Räsänen tänä aamuna.

Suorat kanavat nopeasti käyttöön

Sisäministeri Räsäsen ja FSB:n johtajan Aleksandr Bortnikovin torstaina tekemä sopimus tarkoittaa sitä, että ministeriön ja turvallisuuspalvelun välille luodaan nopealla aikataululla suorat tiedonvaihtokanavat.

- Ja tätä tarvitaan nyt ihan erityisesti esimerkiksi tällaisen rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, samoin kuin talousrikollisuuden torjunnassa, kuvailee Räsänen.

Viisumivapaus häämöttää

Suomen poliisilla, pelastus- ja rajaviranomaisilla on ollut yhteistyötä Venäjän vastaavien viranomaisten kanssa aiemminkin, mutta nyt suora tiedonvaihto halutaan nostaa mahdollisimman korkealle ja arvovaltaiselle tasolle. Sisäministeri Räsäsen mukaan nyt varaudutaan jo tilanteeseen, jossa EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus toteutuu.

- Itse asiassa tässäkin asiassa tarvitaan nimenomaan tätä yhteistyötä FSB:n kanssa, jotta voidaan puolin ja toisin sitä varautumista tehdä, sanoi Räsänen.

Pelastusyhteistyöhön rahaa EU:lta?

Räsänen neuvotteli yhteistyön tiivistämisestä myös Venäjän hätätilaministeri Vladimir Putskovin kanssa. Ministerit päättivät perustaa yhteistyökomitean suunnittelemaan yhteistyötä erityisesti rautateillä, maanteillä ja merialueilla tapahtuvien vakavien onnettomuuksien pelastustöissä.

Lento-onnettomuuksia koskeva yhteistyösopimus on jo olemassa.

Pelastusalan yhteistyötä on aiemmin rahoitettu lähialuerahoilla. Niiden loputtua tilalle kaavaillaan nyt yhteisen rahoituksen hakemista Euroopan unionilta.