Kisakausi on päässyt todenteolla käyntiin. Vaikka kausi on edelleen todella nuori, niin on tulevan kauden voimasuhteista maiden välillä saatu jo esimakua, sillä maailmancup pyörähti käyntiin Jällivaarassa tänä viikonloppuna.
Mieleenpainuvimpia suorituksia viikonloppuna oli tietenkin norskien vahva vire, sekä suomalaisittain positiivisimpana suorituksena näin Matti Heikkisen vahvat ja tasapainoiset hiihdot.
Nyt kun kisat on alkanut rullaamaan niin ajattelin avata hieman millä tavoin kilpailuihin valmistaudutaan ja mitä toimenpiteitä ennen kisaa tehdään. Kokonaisuudessaan kisaan valmistautumisessa on paljon muuttuvia tekijöitä mitä tulee ottaa huomioon.
Suksien testaaminen ja viimeistelyharjoitukset ovat kuitenkin ne tärkeimmät tekijät mitä urheilija tekee kilpailusuoritusta edeltävinä päivinä. Toimintamalleissa urheilijoiden välillä voi olla suuriakin eroja, mutta suksientestaus ja viimeistelyharjoitukset ovat kuitenkin toimenpiteitä, mitkä toistuu kaikkien urheilijoiden kohdalla.
Normaalisti viimeistelyharjoituksen teen päivää ennen starttia. Viimeistelyharjoitus eli "avausharjoitus" tarkoittaa tehoharjoitusta, joka valmistaa kropan ja elimistön itse päätapahtumaan eli kisaan.
Itselläni avausharjoitusten muoto riippuu siitä, onko edessä normaalimatka vai sprintti. Sprinttikisaa ennen aukaisuharjoitus sisältää verryttelyn, jonka jälkeen teen noin 10 minuuttia hiihtoa vauhtikestävyysalueella.
Tämän jälkeen hieman helpompaa hiihtoa ennen seuraavia kovempia vetoja. Kovemmat vedot ovat normaalisti noin 3 minuutin mittaisia maksimikestävyysalueella.
Vauhti ei saa kuitenkaan olla liian hapottavaa, mutta hengitystä pitää saada hieman aukaistua. Toinen vaihtoehto kovempiin vetoihin on noin minuutin mittaiset rykäisyt sprintin kisavauhdilla. Minuutin vetoja teen normaalisti 3-4.
Normaalimatkan kisaan valmistautuessa aukaisuharjoitukset ovat vähemmän intervallityyppisiä kuin sprinttin valmistautumisessa. Harjoitus sisältää verryttelyn rauhallisella vauhdilla, jonka jälkeen teen nousevavauhtisen vedon, joka alkaa vauhtikestävyysalueen ala-alueelta ja nostan rauhassa vauhdin maksimikestävyysalueelle. Vedon kesto on noin 15 minuuttia.
Suksien testaaminen kisaan on aina oma lukunsa. Näin kauden alussa suksia on monesti turhauttavan paljon testissä, sillä uuden kaluston mukaan tulo vanhojen toimivien parien sekaan lisää testaamista huomattavasti.
Suksia valittaessa tulee ottaa huomioon suksen profiili ja suksen pohjan hiontakuvio. Jokaiselle kelille on erilaiset vaatimukset suksien suhteen. Esimerkiksi vesikelin ja kovan pakkaskelin sukset ovat todella erilaisia profiililtaan ja hionnaltaan. Vesikelin sukset ovat jäykempia ja profiililtaan korkeampia kuin pakkaskelin sukset.
Hiontakuviot suksen pohjassa on vesikelin kapuloissa aina tosi karkeat, kun taas pakkaskelin suksissa todella sileät. Suksissa on siis kokonaisuudessaan todella paljon erilaisia muuttujia, mikä tekee monesti testaamisesta haastavaa.
Tällä hetkellä minulla on kisakalustossa potentiaalisia kisasuksia reilut 30 paria, mikä on liikaa. Uusien suksien osuus näistä on reilut 10 paria ja testaamisen myötä alkaa selviämään, onko uudet sukset kilpailukykyisiä. Jos suksi ei ole toimiva, palautan sen suksisponsorilleni Fisherille tai siirrän sen treenikäyttöön.
Kisaan valmistautumisella pyritään aina maksimoimaan itse kilpailusuoritus. Toimintamallin noudattaminen tulee itsellä jo selkärangasta, ja tietyt toimenpiteet toistuvat aina.
Vaikka kisoihin on valmistauduttu todella monta kertaa samalla tavalla, niin lopputulos on kuitenkin harvoin samalainen kuin edeltävällä kerralla. Se tekeekin tästä hommasta mielenkiintoisen.
Lasse Paakkonen