Olen viettänyt viimeisen reilun kolmen viikon aikana kaksi viikkoa Vuokatissa sprinttereiden leirillä. Muu naismaajoukkue suuntasi korkean paikan leirille Italiaan, mutta minä päätin jäädä treenamaan kotimaahan itseni, oman valmentajan ja maajoukkuevalmentajien yhteisellä päätöksellä. Tämä päätös tehtiin jo keväällä leiriohjelmia suunnitellessa, ja se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.
Ensimmäisen leirin toteutin lähes kokonaan sprinttereiden kanssa samalla ohjelmalla. Ohjelmassa oli paljon tehotreenejä, joita teimme rullilla Vuokatin vaaralle hiihtäen, sauvarinteessä kävellen ja loikkien, juosten sekä tykkilumella hiihtäen. Treenit toteutimme mahdollisimman paljon porukassa... tai pojat tekivät. Minä yritin pyristellä sen minkä jaksoin muiden mukana. Pahin treeni tuon viikon aikana oli kävely MK-tehoilla sauvarinteessä, jonka jälkeen teimme vielä kovia loikkasarjoja ja kuntopallon heittoa päälle. Muistan sanoneeni pojille, että eihän sauvarinteessä pääse kävellen maksimitehoille. Jouduin perumaan puheeni, sillä tuon treenin aikana sain itsestäni irti koko viikon korkeimmat sykkeet!
Kokonaisuudessaan leiri onnistui hyvin. Olin viikon jälkeen väsynyt, mutta takki ei ollut aivan tyhjä, ja muutaman kevyemmän päivän jälkeen taas kotitreenit sujuivat normaalisti. Muutenkin oli kiva tehdä tehojakso isommassa porukassa, vaikka en poikien perässä aina pysynytkään. Omaan tekemiseen saa kovasti tsemppiä, kun on ympärillä muitakin rääkkäämässä itseään. Samalla pystyimme kannustamaan toisiamme jaksamaan.
Toinen speedcamp alkoi Vuokatin Suomen cupin kisoilla, lauantaina perinteisen sprintti ja sunnuntaina viesti 3x4 km vapaalla. Kummatkin kisat menivät ihan hyvin (sprintistä voitto ja viestissä 3. sija), vaikkakin kropan vireystila ei ollut paras mahdollinen. Tässä vaiheessa kautta kroppa on vielä kovan treenin jäljiltä hieman kohmeessa, eikä siinä ole kisoihin vaadittavaa herkkyyttä. Tämän vuoksi myös tekniikka on epävarmaa, ja esimerkiksi sprinttikisassa tuli itselläni luvattoman paljon horjumista.
Tämä toivottavasti saadaan korjattua talven tärkeämpiin koitoksiin, kunhan saadaan enemmän lumihiihtoa alle ja lihaksistoa hermotettua kisakuntoon. Tärkein anti tuosta kisaviikonlopusta oli saada kovia treenejä. Leiri jatkui kisojen jälkeen vielä vajaan viikon, ja minulla ohjelmassa oli paljon hiihtoa ja muutamia hyviä tehoharjoituksia.
Nyt mennään kotiin hetkeksi tekemään huoltavaa harjoittelua ja hoitamaan kotiasiat kuntoon. Ensi viikolla on suuntana Lappi. Melkein kuukausi siellä sitten vierähtääkin, kun mennään kohti Rukan maailmancupia. Innolla odotan tulevia kisaviikonloppuja. Ja meillä on vielä tärkeät juhlat kotona edessä ennen reissuun lähtöä... pikku enkelimme 2-vuotissynttärit!:)
Mona-Liisa Malvalehto