Syksy on edennyt jo niin pitkälle, että ennustajaeukot lupaavat lunta maahan ensi viikolla. Se tarkoittaa sitä, että harjoituskausi alkaa olla pian lopuillaan ja kisat ovella. Itselläni päättyi juuri maanantaina syksyn kolmas kova tehojakso, ja olo on sen mukainen.
Onneksi on kuitenkin vielä viikko aikaa ennen kolmen viikon korkeanpaikan leirin alkua. Tänä vuonna tein kolme muutosta harjoitteluuni. Aikaisempina vuosina olen enemmän suosinut perinteistä kuntopiiri-harjoittelua punttitreenin sijasta, osittain myös selkävaivojen takia.
Tänä vuonna olen kääntänyt homman päinvastoin ja tehnyt paljon enemmän punttitreeniä. Tehoharjoitteluuni tuli myös muutoksia, sillä aikaisemmin tein lähes pelkästään vauhtikestävyys-harjoittelua ennen kilpailukauden alkua.
Nyt olen myös kotona tehnyt heinäkuusta lähtien niin sanottuja maksimitreenejä. Näillä muutoksilla pyrin saamaan koneestani enemmän tehoja irti talven aikana. Kolmas muutos koskee korkeanpaikan lumen hiihtotreenejä, missä olen monesti hölmöillyt liian kovilla vauhdeilla itseni sippiin.
Toki välillä pitääkin painaa kaasua, mutta ei aivan joka treenissä. Tähän asti pää on pitänyt kohtalaisen hyvin, mutta vielä on jäljellä Val Senaleksen leiri. Tänä vuonna tuo Senaleksen leirin päättyminen venyy marraskuun puolelle, joten leirin jälkeen tulee lähes hoppu kivuta Lappiin ekoihin kisoihin.
Suomen cupin kisoja ehditään pitää kahdet ennen maailmancupin avausta, ja vielä lisäksi perinteiset Oloksen kisat. Tämä määrä kisoja takaa sen, että joukkuevalinnoista ekoihin maailmancupin kisoihin puhutaan ja purnataan vielä pitkään kevääseen;).
Ville Nousiainen