Suomen ehkä tunnetuimmasta metsäsodasta on kulut noin 25-vuotta. Silloin kysymyksen asettelu oli, saako metsänomistaja kaataa ja hoitaa metsäänsä niin sanottua tervettä talonpoikaisjärkeä käyttäen.
Kyse oli pukkilalaisen maanviljelijän Reino Takalan metsästä, alkujaan noin kolmen hehtaarin alasta ja sen hoidosta puunkorjuun jäljiltä. Asiasta leimahti täysimittainen sota.
Silloinen piirimetsälautakunta katsoi, että metsää oli korjattu vajaatuottoiselta alueelta, joka pitäisi avohakata.
Kun metsänomistajaisäntä ei tähän suostunut, seurasi metsän rauhoitus noin 50 hehtaarin alalta. Tämä tarkoitti sitä, että isäntä ei saanut myydä metsäänsä kymmeneen vuoteen.
Kaupan päällisiksi piirimetsälautakunta viranomaisena vei isännän syytettynä metsänhävityksestä käräjille Orimattilaan. Oikeudenkäynti, joka keräsi huomiota ja yleisöä päättyi siihen, että metsänomistaja voitti jutun.
Tällaisia metsäkiistajuttuja oli ollut muuallakin maassa. Erävoitto oikeudessa oli vain väliaikaista, sillä myöhemmin Kouvolan hovioikeudessa niin sanottu virallinen metsäntalouslinja otti voiton.
Sen jälkeen metsänhoitoon on vaadittu avohakkuiden, aurausten ja äestysten tilalle myös luontaisen uudistamistavan hyväksymistä. Avohakkuita on pidetty raakoina ja maisemaa lopullisesti pilaavina, joihin metsänomistajan näkemyksillä ja toiveilla ei ole ollut aina sijaa. Isot koneet ovat möyrineet metsässä ja taimia myyty isännälle.
Luontaisella uudistamisellaja puiden poimintahakkuilla on ollut kannattajansa. Joku sanoo, että on ollut - mutta hevoskaudella. Mutta on ollut sen jälkeenkin.
Jälleen kerran metsänomistajille luvataan vapautta, mutta vain valinnanvapautta metsänsä toimenpiteisiin.
Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksillä on ollut kaksinainen rooli. Ne ovat olleet metsänomistajan neuvontajärjestöjä ja pienessä määrin myös apulaisia puukaupassa. Mutta samalla yhdistykset ovat olleet metsäpoliiseja, jotka ovat tarvittaessa tehneet ilmiannon ja todistaneet oikeudessa metsänomistajaa vastaan.
Suuri joukko tämän ajan metsänomistajista on kaupungeista. Tästä omistajaryhmästä harvaa hallitsee metsäasiat ja vielä harvempi kykenee ottamaan raivaussahan tai vesurin olalleen ja tekemään jotakin.
Metsälainsäädäntö on muuttumassa. Eduskuntaan metsäasia tulee ilmeisesti ensi vuonna. Muuttuuko systeemi vastaisuudessa? Uusi laki antaisi toteutuessaan metsänomistajalle lisää valinnanvapautta, mutta myös vastuuta siitä kuuluisasta vihreästä kullasta.