”Jos jokin tulipesäke saadaankin hallintaan, vaikkapa median tai kansalaisten kyllästymisen kautta, aina leimahtaa uusia.” Iltalehden mukaan tätä paloa ei saada sammuksiin muuten kuin hajottamalla eduskunta. Säätiöiden jakamista vaalirahoista on nauttinut keskusta ja Nova Groupin rahoista myös kokoomus. Kiusalliseksi käyneitä rahoja on maksettu takaisin, mutta saavutettu hyöty on jäänyt roimasti kasvaneelle kokoomukselle ja valituksi tulleille kansanedustajille,

Iltalehti muistuttaa. "Siltä osin tehtyä ei saa tekemättömäksi muuten kuin uusimalla vaalit.”

Lehti ojentaa vastuun työministeri Anni Sinnemäelle. ”Häntä ei sido yhteys skandaaliin eikä porvarillinen solidaarisuus. Heti kun hän katsoo aiheelliseksi lähteä hallituksesta, se hajoaa.” Näin siis hajotusvaaleja kannattava Iltalehti pääkirjoituksessaan.

Toisaalla lehdessä kolumnoiva Kaarina Hazard taas ihmettelee, miksi joku ylipäätään haluaa peitellä sitä, ketä poliitikkoa hän rahalla tukee?

”Joka jumalan vaalien alla torit ovat täynnä toinen toistaan rumempia huomioliivejä, ja jokaisen selkämyksessä on jonkun nimi ja numero. Oikein etunimillä kehotetaan, että äänestä tätä, ja ojennellaan kustomoituun kääreeseen ujutettua kovaa namia, vaikka ei ole edes karkkipäivä. Miksi sitten vedetään pipo silmille, kun aletaan rahan kanssa vehdata ? Miksei huudelle megafonilla pääväylillä, että minä muuten annoin ehdokkaalleni kymppitonnin, pankaa paremmaksi !”

Suomi vaikenee turhaan ilmasto-osaamisestaan

Kalevassa kolumnoiva Markku Heikkilä ihmettelee New Yorkin ilmastokokouksen jälkimainingeissa sitä, miksi Suomi esiintyy maana, jolla ei ole mitään sanottavaa ilmastoasioissa, vaikka olisi. Heikkilän mielestä vihreiden kansanedustajan Oras Tynkkysen johdolla laadittu perusteellinen ilmastopoliittinen tulevaisuusselonteko on sellainen valttikortti, jota Suomi olisi voinut ylpeänä leyhytellä YK:n päämajan käytävillä.

”Se tähtää vähintään 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä ja esittää neljä ’polkua’, joilla Suomi voitaisiin rakentaa vähäpäästöiseksi. Moni maa on puhunut tällaisista tavoitteista, mutta aika harvalla on esittää konkreettinen ohjelma.” Heikkilän mukaan Suomen toiminnan vertailu vaikkapa Tanskaan on jopa kiusallista. Tanska nappasi historiallisen ilmastokokouksen isännyyden itselleen kun halukasta järjestäjää ei löytynyt Väli-Amerikasta, jossa kokous alun perin piti järjestää. ”Sellaista kutsutaan aloitteellisuudeksi.”

Koululaisten eriarvoisuus ennallaan

Vuosi on kulunut, mikä on muuttunut, kysyy Kauhajoen kupeessa Seinäjoella ilmestyvä

Ilkka. Lehti kertaa aselain uudistuksen edenneen eduskuntaan. Käsiaseen saisi jatkossa 20 vuotta täyttänyt, joka pystyy osoittamaan harrastaneensa ammuntaa alan seurassa. ”Aselain kiristys on kerännyt paljon myös vastustusta, mutta täytyy muistaa, että ihmiselämän suojelu on aina tärkeämpi arvo kuin oikeus aseen omistamiseen.”

Kauhajoki muistutti nuorten pahoinvoinnista ja paljasti, että monissa kunnissa kouluterveydenhuolto oli retuperällä. Ilkan mukaan tämä asia ei ole paljoakaan muuttunut.”Kuntien väliset erot koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa ovat huomattavia. Etenkin koulukuraattori- ja psykologipalvelut jakautuvat epätasaisesti.”