Äkillinen kohtaaminen kyläkaupan edessä jäi vaivaamaan mieltä. Keski-ikäinen, väsyneen oloinen mies purki turhautumista ja vihaa äänessään. Osansa saivat kaikki näkymättömät viholliset, jotka ovat vieneet meiltä isämme ja äitimme rakentaman maan, kaupat, koulut, linja-autot, vaimon. Kaikki. Purkaus oli pelottava, mutta sai empatiat heräämään. Mies koki itsensä turhaksi, voimattomaksi ja ulkopuoliseksi. Tarina ei ole mitenkään ainutlaatuinen ja se vaivaa.
Perussuomalaisten vaalimenestys tuli viime eduskuntavaaleissa täytenä yllätyksenä valtaosalle politiikasta kiinnostuneita. Harvassa olivat sellaiset analyytikot ja yhteiskunnan tuntijat, jotka osasivat povata jytkyn. Sen, että perussuomalaisset nousivat vaalien voittajaksi.
Puolue sai 19,1 % koko maan äänistä ja 34 lisäpaikkaa eduskuntaan. Niin sanotun unohdetun kansanosan toive saada näkemyksensä kuulumaan ja näkymään tuntui todelliselta. Yhtä mahdolliselta vaikutti näköala seuraaviin kunnallisvaaleihin; sitten kansoitetaan kunnan ja kaupunkien valtuustot.
Paljon on sen jälkeen tapahtunut sellaista, mikä on hämärtänyt perussuomalaisia äänestäneiden toivorikasta tulevaisuuden näkymää. Puolueen kansanedustajien rajut ja shokeeraavat kannanotot ovat saaneet paljon julkisuutta. Perussuomalaisten näkemys nykyistä paremmasta suomalaisesta yhteiskunnasta on sen sijaan jäänyt julkisuudessa jokseenkin hahmottumatta.
Vaalit ovat jälleen tulossa ja kykenevät analyytikot harvassa.
On kiinnostavaa nähdä, kykeneekö perussuomalaiset syksyn 2012 kuntavaaleissa edelleen kanavoimaan suuren poliittisen tyytymättömyyden. Yhteiskunnassa jako hyvinvoiviin ja huonosti voiviin ei ole minnekään kadonnut.
Valtaosa suomalaisista kykenee elämään sangen hyvissä oloissa. Mutta yhä isompaa osaa ei oikein huvita tämä maailmanmeno. Monen tekijän summana yhä useampi kokee olevansa turha, voimaton ja ulkopuolinen.
Poliitikoiden jos keiden pitää tietää ja tuntea, millainen on ihmisten arki. Heillä on suunnaton valta vaikuttaa.