Laki olisi antanut myös muille kunnille ja maakunnille mahdollisuuden järjestää peruspalvelut Kainuun tapaan maakuntapohjalta. Eduskunta saa kokeilun jatkamisen käsiteltäväkseen vielä syksyn aikana.

Tavoitteena on, että Kainuussa voidaan valita jatkossakin maakuntavaltuusto suoralla kansanvaalilla. Maakuntavaltuusto vastaa peruspalvelujen järjestämisestä kaikissa kunnissa. Maakunta saa myös itse päättää valtiolta tulevan noin 60 miljoonan euron suuruisen kehittämisrahan jaosta vuosittain.

Kuntaministeri pettyi

Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk) on pettynyt ratkaisuun. Keskusta ajoi voimallisesti kokeilun vakinaistamista. Myös Kainuun kunnat ja kokeilun seurantaryhmä esittivät yksimielisesti mallin vakinaistamista vuoden 2012 jälkeen. Kokoomukselle maakuntamalli ei kelpaa vaan vaan se haluaisi mieluummin vahvoja peruskuntia järjestämään palveluja.

Yleislain säätäminen Kainuun tapaisesta maakuntahallinnosta ei kuitenkaan yksinään johtaisi mallin leviämiseen. Se vaatisi kunnilta yksimielisyyttä ja valtioneuvoston hyväksynnän.

Lupaus jatkosta tärkeä Kainuulle

Töllin mielestä nyt on kuitenkin tärkeintä, että kainuulaisilla on varmuus tulevaisuudesta.

-Pääasia on nyt, että Kainuussa voidaan rauhallisin mielin jatkaa tällä mallilla eteenpäin.

Kainuun hallinnon jatkaminen kokeiluna vuosikausia ei ole ongelmatonta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on suhtautunut asiaan nyreästi. Hallintokokeilu alkoi vuoden 2005 alussa.

Kainuun hallintokokeilun kohtalosta väännettiin kättä perjantaiaamuna hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken. Yksityiskohdista sovitaan vielä hallituksen ministerityöryhmässä viikon kuluttua.

Kainuulle kokeilun jatko tietää vaikeuksia

Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Säkkinen ei peittele pettymystään kokeiluna jatkamiseen.

- Tavoite oli vakinaisuuden takaava laki, joka olisi mahdollistanut asioiden suunnittelun ja päätösten tekemisen myös tulevaisuuteen. Nyt joudumme olemaan varpaillaan aina neljän vuoden välein, miten oikein jatketaan.

Säkkinen arvioi, että lähestyvät eduskuntavaalit ja nykyisten hallituspuolueiden väliset näkemyserot maakuntien tulevaisuuden kehittämisestä tulivat vakinaistamisen esteeksi.

- Kainuun kunnat halusivat yksimielisesti jatkoa, hallintokokeilun seurantaryhmä esitti vakinaistamista, ja saavutetut tulokset muun muassa talouden pidossa puolsivat vakinaistamista. Nyt täytyy yrittää hakea keinoja, joilla kokeilun jatkumiseen saataisiin riittävät eväät.