Useat lehdet pohtivat Matti Vanhasen virkatoimien tutkimista ja sotkujen selvittämisen seurauksia. Suomenmaa korostaa pääkirjoituksessaan, että "Vanhanen ei ole enää keskustan puheenjohtaja eikä huomenna enää edes kansanedustaja. " Lehden mukaan asia ei siis varsinaisesti kuulu keskustalle, sillä Vanhanen ei myöskään asetu ehdolle ensi kevään vaalessa. Lehti arvioi kuitenkin, että "tuskin keskustaväki kuitenkaan välinpitämättömästi seuraa entisen johtajansa ympärillä yhä pyörivää kohua". Suomenmaan mukaan "kaukana ei ole tunne, että kaikkensa yhteisten asioiden eteen antanutta Vanhasta ahdistetaan taas olemattomilla asioilla ja väärin perustein."
Ilta-Sanomissa Vanhas-draaman uusien käänteiden ennakoidaan puolestaan vaikuttavan äänestäjiin. Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen arvioi Näkökulmassaan, että pahimmillaan kohu "pilaa puolueen orastavan nousun eduskuntavaalit". Koskinen epäilee myös, että Vanhasen eroon pääministerin pestistä vaikutti pikemminkin keskustan vahvojen miesten Seppo Kääriäisen ja Timo Kallin painostus - kuin viralliseksi syyksi sanottu jalkaleikkaus. Syy painostukseen oli puolestaan pelko puolueen "henkisestä rämettymisestä" ja "rökäletappiosta vaaleissa". "Kun katseli eilen Vanhasen kohtalaisen hyvin sujunutta kävelyä vain viikko jalkaleikkauksen jälkeen, puheet painostuksesta on entistä helpompi uskoa", kirjoitaa Mika Koskinen Ilta-Sanomissa.
Hyvinvointivaltion rappio
Keskisuomalainen harmittelee pääkirjoituksessaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion rappiota. Lehti kirjoittaa, että "laajasti ymmärretyn hvyinvointivaltion keskeinen ominaisuus on ollut sosiaaliturvaetuuksien kohtuullinen taso". Uudesta pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden vertailusta selviää, että järjestelmä "on rapistunut niin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa kuin Norjassakin". "Vähimmäisturvan taso suhteessa ansiokehitykseen on heikentynyt kaikissa maissa." Keskisuomalainen muistuttaa kuitenkin, että "tutkimuksia voi aina lukea monella tavalla". Yksi tulkinta on, että rapistumisessa on kyse yleismaailmallisesta ilmiöstä, joka pitää vain hvyäksyä. "Toinen tulkinta on, että pohjoismaisen mallin ansiot ovat yhä puolustamisen arvoisia", muistuttaa Keskisuomalainen.
Voittaako byrokraatti ihmisen?
Aamulehden Alakerrassa Auli Kulkki-Nieminen pohtii, voittaako byrokraatti ihmisen? Kirjoituksen mukaan "virkakieli on pahimmillaan uhka kansalaisten oikeusturvalle ja demokratialle". "Virkateksteille on ominaista, että tekstin tuottaa asiantuntija, joka suuntaa sen toiselle asiantuntijalle, ei tavalliselle ihmiselle, asiakkaalle tai suurelle yleisölle." Näin "lähipankin sulkeminen on "konttoriverkoston uudistamista", ja valtion "tuottavuusohjelma" tarkoittaa sitä, että samat työt on tehtävä vähemmällä väellä ja siten halvemmalla." Kulkki-Nieminen painottaa kirjoituksessaan, että "viestinnän tärkein osatekijä on vastaanottaja, ei tekstin tuottaja tai asia sinänsä". Jos ei haeta kosketuspintaa vastaanottajaan, ollaan tilanteessa, jossa Juice Leskisen sanoin "byrokraatti voittaa ihmisen". Näin kirjoittaa Auli Kulkki-Nieminen Aamulehdessä.